Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD antaa tuoreessa raportissa Suomelle suosituksia jatkuvan oppimisen uudistamisen tarpeisiin. Ehdotus vuoden korkeakoulututkinnosta ei saa ministereiltä välitöntä kannatusta.
Raportissa ehdotetaan muun muassa lyhyen korkeakoulututkinnon lisäämistä opetustarjontaan. Kyseessä olisi vuoden tai kahden tutkinto, joka olisi laajuudeltaan kandidaatintutkintoa suppeampi. Tällainen minikandidaatintutkinto tarjoaisi vaihtoehdon niille, joilla ei ole aikaa eikä halua osallistua pitkähkön kandidaatin tutkinnon suorittamiseen. Raportin mukaan minitutkintoja voi jo suorittaa useimmissa OECD-maissa.
Opetusministeri Li Anderssonin (vas.) mukaan ehdotus herättää varmasti keskustelua Suomessa, mutta on tarpeen pohtia, mikä on Suomen tarpeisiin sopiva tapa vastata ehdotukseen. Hänen mukaansa Suomessa on kuitenkin jo tiedostettu, että tutkintoon tähtäävän koulutuksen rinnalle tarvittaisiin enemmän osista koostuvia osaamiskokonaisuuksia.
– Niitä voisi olla tarjolla ihmisille, joilla jo on tutkinto suoritettu mutta jotka haluavat päivittää omaa osaamistaan ja hankkia sellaista osaamista, mitä työelämässä tarvitsee, hän sanoo.
Tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kososen (kesk.) mukaan minitutkinnot olisivat suuri muutos suomalaiseen järjestelmään. Erilaisten tutkinnon osien ja pienempien osaamiskokonaisuuksien suorittamista tarvittaisiin sen sijaan lisää. Niistä voisivat hyötyä ne, joiden tarvitsee täydentää osaamistaan tai ne, joilla ei ole vielä korkeakoulututkintoa.
– Edelleen on tärkeää, että opiskellaan kokonaisia tutkintoja ja täydennetään pätkillä, hän korostaa STT:lle.
Työministeri (sd.) sanoo pitävänsä ehdotusta minitutkinnoista tervetulleena avauksena. Se voisi sopia tavoitteeseen, jonka mukaan ihmisten osaaminen tulisi päivittää vastaamaan työelämän tarpeisiin. Hän on kuitenkin enemmän huolissaan siitä, että Suomessa on suuri joukko ihmisiä, joilla ei ole tutkintoa ollenkaan.