Vuoden mittainen minitutkinto korkeakouluissa – ministerit eivät innostu ehdotuksesta: "Edelleen on tärkeää, että opiskellaan kokonaisia tutkintoja ja täydennetään pätkillä"

10:14
Näin pääsee opiskelemaan joustavasti - aihe oli esillä MTV:n Huomenta Suomessa helmikuussa 2019.

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD antaa tuoreessa raportissa Suomelle suosituksia jatkuvan oppimisen uudistamisen tarpeisiin. Ehdotus vuoden korkeakoulututkinnosta ei saa ministereiltä välitöntä kannatusta.

Raportissa ehdotetaan muun muassa lyhyen korkeakoulututkinnon lisäämistä opetustarjontaan. Kyseessä olisi vuoden tai kahden tutkinto, joka olisi laajuudeltaan kandidaatintutkintoa suppeampi. Tällainen minikandidaatintutkinto tarjoaisi vaihtoehdon niille, joilla ei ole aikaa eikä halua osallistua pitkähkön kandidaatin tutkinnon suorittamiseen. Raportin mukaan minitutkintoja voi jo suorittaa useimmissa OECD-maissa.

Opetusministeri Li Anderssonin (vas.) mukaan ehdotus herättää varmasti keskustelua Suomessa, mutta on tarpeen pohtia, mikä on Suomen tarpeisiin sopiva tapa vastata ehdotukseen. Hänen mukaansa Suomessa on kuitenkin jo tiedostettu, että tutkintoon tähtäävän koulutuksen rinnalle tarvittaisiin enemmän osista koostuvia osaamiskokonaisuuksia.

– Niitä voisi olla tarjolla ihmisille, joilla jo on tutkinto suoritettu mutta jotka haluavat päivittää omaa osaamistaan ja hankkia sellaista osaamista, mitä työelämässä tarvitsee, hän sanoo.

Tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kososen (kesk.) mukaan minitutkinnot olisivat suuri muutos suomalaiseen järjestelmään. Erilaisten tutkinnon osien ja pienempien osaamiskokonaisuuksien suorittamista tarvittaisiin sen sijaan lisää. Niistä voisivat hyötyä ne, joiden tarvitsee täydentää osaamistaan tai ne, joilla ei ole vielä korkeakoulututkintoa.

– Edelleen on tärkeää, että opiskellaan kokonaisia tutkintoja ja täydennetään pätkillä, hän korostaa STT:lle.

Työministeri Tuula Haatainen (sd.) sanoo pitävänsä ehdotusta minitutkinnoista tervetulleena avauksena. Se voisi sopia tavoitteeseen, jonka mukaan ihmisten osaaminen tulisi päivittää vastaamaan työelämän tarpeisiin. Hän on kuitenkin enemmän huolissaan siitä, että Suomessa on suuri joukko ihmisiä, joilla ei ole tutkintoa ollenkaan.

Työvoimapalvelut heikentyneet, ministeri myöntää

Raportti ehdottaa myös muun muassa uraohjauksen lisäämistä. Lisäksi OECD ehdottaa räätälöityjä koulutuksia, joilla pyritään lisäämään motivaatiota oppimiselle. Pelkästään tarjonnan lisääminen ei auta, vaan lisäksi pitäisi aktiivisesti pyrkiä löytämään heikossa asemassa olevat ja räätälöidä heille näitä koulutuksia. Tässä voisivat olla avuksi esimerkiksi ammattiliitot.

Jotta näitä toimia voitaisiin käytännössä toteuttaa, OECD suosittelee lisäämään rahoitusta julkisiin työvoimapalveluihin. Rahoja on leikattu kuluneen kymmenen vuoden aikana, raportissa huomautetaan.

Haatainen myöntää, että työvoimapalvelut ovat heikentyneet. Hänen mukaansa hallitus pyrkii nyt vastaamaan syntyneisiin pullonkauloihin eri keinoin. 20 miljoonaa euroa on jo suunnattu täsmäkoulutukseen, jotta työttömiä ihmisiä saataisiin koulutettua työvoimapulasta kärsiville aloille. Lisäksi työntekijöitä on hänen mukaansa vakinaistettu TE-toimistoissa.

Lue myös

    Uusimmat

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja

    MTV Uutiset Liveen tehdään huoltotoimenpiteita tänään maanantaina klo 12.00-12.30, jolloin katselussa voi olla häiriöitä. Pahoittelut.