Mainos

Suomi rimpuilee yhtaikaa työvoimapulassa sekä tuhansien työttömien kanssa, jotka eivät liikahda mihinkään: "Tämä on huolestuttava kehitys"

2:04
Katso Seitsemän uutisista juttu aiheesta.

Monin paikoin maata on jo työvoimapula – tai eletään käytännössä täystyöllisyydessä. Silti rakennetyöttömyys eli työttömyyden kova ydin paisuu.

– Kymmenen vuotta sitten oli yhtä hyvä työllisyystilanne, mutta rakennetyöttömien määrä oli paljon pienempi. Tämä on huolestuttava kehitys, sanoo Kokkolan kaupungin työllisyyspäällikkö Ilkka Rintala.

Etenkin Rannikko-Pohjanmaalla työttömyysluvut ovat painuneet parin-kolmen prosentin pintaan, seitsemän prosentin työttömyys on jo tavallinen luku. Silti kortistoon on jäänyt tuhatpäinen joukko työttömiä, jotka eivät liikahda mihinkään.

– Työpaikat menevät pääosin työpaikan vaihtajille. Ne jotka ovat olleet työttömänä pitkään tai ne nuoretkin, joiden ansioluettelo on tyhjä, eivät työllisty.

Työttömien Tuvalla ongelma on tuttu. Pysyvä rakennetyöttömyys on arkea monen kohdalla.

– Kyllä tässä on semmoinen kahdenkymmenen vuoden kokemus itsellä työttömyydestä, sanoo Kirsi-Maria Seppälä.

Onko niin, että kun on pitkään työtön, on entistä vaikeampi saada työpaikkaa?

– Pitää oikein hyvin paikkansa! sanoo Seppälä.

Sijaisuuksia sentään välillä irtoaa. Sellaiseen on päässyt käsiksi Merja Jokela, jolla tällä haavaa on työttömyyttä taustallaan seitsemän kuukautta. Hän pääsi tuuraamaan työttömien tuvan keittäjää nyt muutamaksi viikoksi.

– Kyllä se työttömyys on niin tuttu juttu. Jos palkkatukea saa, pääsee aina vähäksi aikaa jonnekin. Mutta nytkään en ole vielä oikeutettu palkkatukeen, kertoo Jokela.

Mikä ihmeen rakennetyöttömyys?

Rakennetyöttömyys tarkoittaa tilannetta, jossa on periaatteessa täystyöllisyys tai työvoimapula, mutta osa ihmisistä ei työllisty silti. Taustalla on terveydellisiä ongelmia, osaamisen ja koulutuksen puutetta, monesti myös palkkatuen puutetta.

– Tässä tilanteessa pitäisi palkkatukea resurssoida enemmän ja käyttää vielä nykyistä joustavammin. Se on kuitenkin paras tapa saada ihmiset suoraan työhön ja sitä kautta työllisyysputki jatkumaan, sanoo Rintala.

Kymmenessä vuodessa rakenteellisen työttömyyden osuus on kasvanut selvästi. Vaikka työllisyystilastot olivat suurin piirtein samanlaiset vuonna 2008 ja 2018, rakennetyöttömyydessä ero on kasvanut. Vuoden 2008 alussa rakennetyöttömiksi oli kirjattu 122 000 työtöntä, 2018 vuoden lopussa luku oli jo 145 000.

– Tuolloin kymmenen vuotta sitten rakennetyöttömyyden osuus oli noin 50 prosenttia työttömyydestä, nyt se on noussut 60 prosenttiin ja ylikin, kertoo Rintala.

Koulutuksesta apu

Kirsi-Maria Seppälä kyllästyi lopulta työttömyyteen ja lähti logistiikka-alan koulutukseen. Nyt hän toimii Kokkolan Työttömien yhdistyksessä autolähettinä. Hän hakee päivittäistavarakaupoista ylijäämäruoka aja jakaa sitä tarvitseville.

– Koulutuksesta oli hyötyä, nyt pystyn hyödyntämään sitä tässä työssä. Olen erittäin kiitollinen siitä, että työllistyin.

Hän tietää, että moni lannistuu, kun työpaikan ovi ei aukea, vaan pysyy vuodesta toiseen kiinni. Pitkäaikaistyötön tarvitsee lujaa luonnetta, joka Kirsi-Marialtakin vihdoin löytyi.

– Semmoista vahvaa perussuomalaista periksiantamattomuutta tarvitaan. Se oli se keino omallakin kohdalla, uskoisin näin, sanoo Seppälä.

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja