Suomi pitää itseään EU:n mallioppilaana, tuore tutkimus väittää toisin: "Näkemys ei vastaa todellisuutta"

Suomi on pitänyt itseään EU:n mallioppilaana, joka vie EU-lait käytäntöön ja pysyy samalla unionin päätöksenteon ytimessä.

Näkemys ei vastaa todellisuutta, sanoo tuore tutkimus.

Brysselissä sijaitsevan ajatushautomo EPC:n tänään tiistaina julkaistun tutkimuksen mukaan ”Suomi ei ole aina yhtä luotettava ja vahva tekijä EU-politiikan edistämisessä kuin kotimaassa saatetaan esittää”.

EPC:n mukaan on paljon esimerkkejä siitä, että Suomi joko toteuttaa heikosti yhteisiä EU-tavoitteita tai jopa horjuttaa niitä. Suomi ei siis ole mallioppilas, vaan ”varsin tavallinen jäsenmaa”, joka suoriutuu paremmin yksillä politiikan lohkoilla ja huonommin toisilla.

Suomi on usein hiljainen seuraaja eikä ota proaktiivista roolia politiikkakeskusteluissa. Jos Suomi haluaa EU:n päätöksenteon ytimeen, se edellyttää visiota, kykyä rakentaa liittolaisuuksia ja harkittua johtajuutta politiikkadebateissa.

Suomen tuki sisämarkkinoille on valikoivaa

Tutkimuksessa käsitellään Suomen toimia ja kantoja kolmella politiikan lohkolla: sisämarkkinat, kiertotalous, ilmasto- ja energiapolitiikka sekä ja ulko- ja turvallisuuspolitiikka.

Vaikka Suomi periaatteessa tukee sisämarkkinoiden kehittämistä, käytännössä tuki on valikoivaa eikä Suomi ole keskimäärin muita EU-maita innokkaampi edistämään asiaa. Suomi on muun muassa ollut haluton avaamaan vähittäiskauppaa ulkomaalaiselle kilpailulle ja vastustanut EU:n kabotaasisäädöksiä kuljetusliikenteessä.

Ympäristökysymyksissä Suomea pidetään ennemmin seuraajana kuin edelläkävijänä. Näkemys on muuttunut hieman, kun Suomi on kiinnostunut kiertotaloudesta viime vuosina.

EPC:n mukaan Suomi kuitenkin katsoo asiaa liian kapeasti nojatessaan biomassan ja biopolttoaineiden käyttöön. Ajatushautomon mielestä biotalouden edistäminen on esimerkki kapeakatseisesta kansallisia etuja vaalivasta politiikasta ja jos Suomi haluaa johtaa keskustelua, sen täytyy omaksua kokonaisvaltaisempi näkemys kiertotaloudesta ja ilmastopolitiikasta.

Tutkimuksen mukaan Suomi ottaa aktiivisesti osaa EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan kehittämiseen ja on kiinnostunut kehittämään Euroopan omaa puolustusta. EPC:n mukaan NATO on kuitenkin tällä hetkellä ”eurooppalaisen puolustuksen tukipilari” ja Suomi voisi lisätä yhteistyötä NATOn kanssa.

Pitää olla aktiivinen, jos haluaa jättää jäljen

Ajatushautomo EPC:n mielestä Suomen pitää ottaa proaktiivinen rooli EU-politiikassa, jos se haluaa jättää jälkensä. Ensi kevään eduskuntavaalit ovat EPC:n mukaan oiva tilaisuus käydä keskustelua Suomen tavoitteista EU:ssa.

Suomi saa myös kiertävän puheenjohtajan tittelin puoleksi vuodeksi vuoden 2019 loppupuolella. Silloin EU-vaalit on jo käyty ja vapautuneita tehtäviä vasta jaetaan ja komission työohjelmaa laaditaan. EPC:n mielestä se on mahdollisuus Suomelle vaikuttaa EU-agendaan.

EPC:n tutkimus perustuu tutkimuskirjallisuuteen, EU-instituutioiden tilastoihin ja asiantuntijahaastatteluihin ympäri Eurooppaa.

EPC:n selvitys on osittain Elinkeinoelämän keskusliiton rahoittama. Ajatushautomon mukaan EK ei ole vaikuttanut tutkimuksen tekoon.