Ranskan presidentinvaalien tulos voi tuoda lisäpotkua EU-keskusteluun myös Suomessa, uskoo Suomen EU-lähettiläs Pilvi-Sisko Vierros-Villeneuve.
Politiikan tutkijat kaipaavat tuoreessa tietokirjassa Suomeen syvällisempää keskustelua EU:n suunnasta. Suomea arvostellaan myös liian passiiviseksi jäsenmaaksi, joka turhan usein vain reagoi Brysselistä tuleviin aloitteisiin.
Vierros-Villeneuve on eri mieltä. Hänen mukaansa Suomi on hyvinkin aloitteellinen niissä asioissa, joita pidetään tärkeänä: esimerkiksi EU:n puolustusyhteistyötä on puskettu aktiivisesti eteenpäin jo vuosia.
– Se on Suomessa jäänyt jotenkin huomioimatta, että Suomi on EU:n puolustuksen kehittämisessä aivan etujoukoissa. Meillä kotimaassa keskustelu pyörii niin paljon Naton ympärillä.
Vierros-Villeneuven mielestä EU-keskustelun rajoittuneisuus ei ole vain Suomen ongelma. Muissakin jäsenmaissa puhe on junnannut pitkään vain akuuttien kriisien lievittämisessä.
EU-myönteisen Emmanuel Macronin nousu Ranskan johtoon on Brysselin näkökulmasta kauan kaivattu ilouutinen, joka osoittaa, että EU:lla on yhä vahvaa tukea kansalaisten joukossa. Macron onnistui hyödyntämään kampanjoinnissaan EU-myönteistä kansalaismielipidettä, joka on jäänyt kansallismielisen populismin varjoon.
Kyselyjen mukaan EU:n tuki on vankempaa kuin mitä viime vuosien kriisipuheesta voisi päätellä. Suomalaiset ovat kautta jäsenyyden olleet EU:lle uskollista kansaa. Tuoreimmassa eurobarometrissa 57 prosenttia suomalaisista pitää EU-jäsenyyttä hyvänä asiana, mikä vastaa EU:n keskiarvoa.
Suomen entisen EU-lähettilään Jan Storen mielestä EU:n kannatusta ei ole osattu riittävästi hyödyntää.