"Suomi pärjäsi varsin hyvin" – konsulttiyhtiö teki raportin Suomen hallituksen koronakeväästä

Hallitus päätti syyskuussa tilata konsulttiyhtiö Deloittelta selvityksen koronajohtamisen kokemuksista.

Raporttia varten haastateltiin yhteensä 47 henkilöä, joista 22 oli poliittisia päättäjiä – etupäässä hallituksen ministereitä – ja 25 kriisinhoidon kannalta tärkeitä virkamiehiä.

Raportissa ei siis ole kyse täysin ulkopuolisesta havainnoinnista, vaan koronapäättäjien kokemuksien kartoittamisesta.

– Yleisesti ottaen Suomi pärjäsi varsin hyvin koronakriisin hoidossa keväällä. Johtaminen oli pääsääntöisesti oikein mitoitettua ja oikea-aikaista, toimialajohtaja Lauri Salmivalli Deloittelta tiivistää raportin antia MTV Uutisille.

– Kehityskohteita kuitenkin nähtiin. Erityisesti poikkihallinnollinen yhteistyö ansaitsisi tulevaisuudessa enemmän huomiota, samaten lainsäädännön etukäteinen valmistelu tämäntyyppisiin kriiseihin.

Viestinnässä vanhanaikaisia työkaluja

Kansalaisviestintä nostettiin isoksi onnistumiseksi, mutta hallinnon sisäisessä viestinnässä nähtiin vielä parannettavaa.

Joidenkin haastateltujen mukaan reaaliaikainen viestintä oli hankalaa, kun käytössä oli hyvin vanhanaikaisia työkaluja.

Keväällä oli myös tilanteita, joissa eri ministeriöt eivät tarkkaan tienneet toistensa tekemisistä.

– Lähes kaikki haastatellut viittasivat esimerkiksi tähän Helsinki-Vantaan [lentokentän] tapaukseen, jossa oli useita eri viranomaisia hoitamassa tiettyä aluetta, Salmivalli mainitsee.

Hallituksen neuvottelut olivat raskas toimintatapa

Ministerit ja korkean tason virkamiehet kokivat tehneensä päätöksiä uusista koronatoimista nopeasti ja oikea-aikaisesti. 

Hallitus joutui kuitenkin raportin mukaan pureutumaan hieman liikaa käytännön tason yksityiskohtiin, ja tutuiksi tulleet koko hallituksen neuvottelut Säätytalolla olivat hieman raskas tapa johtaa koronan vastaista taistelua.

– Kaikki ministerit osallistuvat työskentelyyn, ja se vei äärimmäisen paljon aikaa, Salmivalli sanoo.

Hallitus ei Salmivallin mukaan päässyt käsiksi strategisiin asioihin, vaan joutui päivä toisensa jälkeen sammuttamaan käytännön tason tulipaloja. Pidemmän tähtäimen suunnittelu jäi vähemmälle huomiolle.

Muutama olisi halunnut koronanyrkin

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ehdotti keväällä koottavaksi erillistä koronanyrkkiä, joka olisi kartoittanut tietoa ja tehnyt oma-aloitteisesti esityksiä uusista koronatoimista.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) kieltäytyi ehdotuksesta.

Raportin mukaan muutama haastatelluista koki, että nyrkin perustaminen olisi ollut hyvä idea.

Ongelmaksi koettiin usein se, ettei kriisin ollessa päällä ole välttämättä järkevää perustaa uusia organisaatioita.

– Voisin sanoa, että tietyillä varauksilla hyvä ajatus, mutta sitä täytyisi suunnitella kunnolla, Salmivalli sanoo.

Varautuminen ei ollut hyvää

Raportin mukaan Suomen varautuminen koronapandemiaan ei ollut erityisen hyvää.

Lainsäädäntö ei antanut oikeanlaisia työkaluja kriisinhallintaan, eikä materiaalivarastojen täyttämiseen kriisinhallinnassa oltu varauduttu.

Työskentelyä kriisitilanteissa oli harjoiteltu, mutta opit eivät olleet sovellettavissa koronaepidemiaan: harjoittelu on liittynyt pääasiassa sotilaallisiin kriiseihin.