Suomessa koronakriisin hoitaminen on kokonaisuudessaan onnistunut melko hyvin, selviää Nordic Healthcare Groupin ja Tampereen yliopiston tekemästä arviointiraportista. Raportti arvioi hallinnon johtamista koronapandemian toisessa vaiheessa eli elokuusta 2020 vuoden 2021 loppupuolelle.
Terveydenhuollon kapasiteetti on raportin mukaan kestänyt pandemian aiheuttaman kovan rasituksen. Suomessa rajoitukset ovat olleet lievempiä ja koronakuolleisuus vähäisempää kuin vertailumaissa.
Pandemian toisen vaiheen alueellinen, hajautettu päätöksentekomalli on onnistunut siinä, että pandemiaa on hallittu kohdennetuilla, suhteellisen suppeilla rajoitustoimilla. Kääntöpuolena rajoitustoimenpiteiden muodostama kokonaisuus on näyttänyt eri toimijoista ristiriitaiselta.
Epäjohdonmukaiset rajoitukset, joiden perusteella esimerkiksi kuntosalit ja museot oli suljettava, mutta baarit ja ravintolat saivat olla auki, heikensivät toimien hyväksyttävyyttä rajoitusten kohteina olevien toimijoiden ja kansalaisten keskuudessa.
Raportin mukaan hallitus on ollut pääosin päätöksenteko- ja reagointikykyinen koronatoimien johtamisessa sen johtamismallien ajoittaisesta sekavuudesta huolimatta. Poliittisten päätöksentekijöiden ja viranhaltijoiden vastuullinen toiminta on edistänyt koronatoimien onnistumista.
Hallinnonalojen välisessä yhteistyössä ja viestinnässä löytyy kuitenkin kehitettävää. Esimerkiksi ministeriöiden välisen yhteistyön puute on ollut merkittävä ongelma koronajohtamisessa. Jännitteitä on ollut niin poliitikkojen ja viranhaltijoiden välillä kuin valtion keskushallinnon, aluehallinnon ja kunnallishallinnon välillä.
Kansalaisten näkemysten mukaan he ovat kuitenkin saaneet pääsääntöisesti hyvin tietoa pandemian vaikutuksista arkielämään ja he pitävät viranomaisten viestintää luotettavana, avoimena ja oikeellisena.
