Suomi on lasten koulutuksessa ykkönen, terveydessä häntäpäätä

Oppilas täyttää lukujärjestystä. (Lehtikuva)
Oppilas täyttää lukujärjestystä. (Lehtikuva)

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu (Päivitetty )

    Suomi sijoittuu Hollannin, Sveitsin ja Tanskan kanssa kärkeen lasten hyvinvoinnin tasa-arvon suhteen. Pohjalla ovat Italia, Kreikka ja Yhdysvallat, jotka ovat antaneet keskivertolasten ja heikoimmin pärjäävien välisen kuilun kasvaa kaikkein suurimmaksi.

    Tiedot käyvät ilmi UNICEFin tuoreesta raportista, jossa vertailtiin 24 OECD-maan lasten hyvinvoinnin epätasa-arvoisuutta kolmella alueella: taloudellinen hyvinvointi, koulutus ja terveys. Tutkimuksen tärkein kysymys on, kuinka kauas taakse lasten annetaan pudota.

    Parhaiten Suomi pärjäsi koulutuksessa ja huonoiten terveydessä. Koulutuksen osalta tasa-arvo toteutuu Suomessa selkeästi parhaiten, Suomi on kirkkaasti ykkönen. Terveyden osalta Suomen sijoitusta laskee etenkin terveellinen ruokavalio päivittäisellä hedelmien ja vihannesten kulutuksella mitattuna, jossa olemme hännillä.

    Limsoja ja chipsejä syödään vähän

    Jyväskylän yliopiston terveyskasvatuksen professori Lasse Kannas näkee suomalaislasten vihannesten ja hedelmien vähäisen kulutuksen osittain hämmentävänä.

    - Kouluruokailun mallimaassa tilanteen voisi olettaa olevan toisin.

    Kannas pohtii toisaalta kuntien taloudellisen tilanteen vaikutusta kouluruokailun tasoon, toisaalta sitä, miksi osa lapsista ei tarjottua kouluateriaa syö tai ei koske tarjottuun hedelmään tai vihanneksiin. Hän muistuttaa lisäksi, että tutkimuksen kohteena on vain yksi terveellisen ruokavalion mittari. Esimerkiksi limsojen käyttö samoin kuin chipsien napostelu on Suomessa vielä alhaisella tasolla muihin maihin verrattuna.

    - Terveellisiä ruokatottumuksia voidaan edistää myös ruoan verotuskäytännöillä ja hintapolitiikalla yleisemminkin, Kannas toteaa.

    Vapaa-ajan liikunnan osalta Suomi pärjää vertailussa kohtuullisen hyvin ja on sijalla 6. Huolestuttava piirre kuitenkin on, että säännöllistä liikuntaa harrastavien suomalaislasten joukko harvenee muita maita jyrkemmin ikäryhmässä 11-15.

    (MTV3)

    Lue lisää aiheesta:
    Kotimaa

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •