Kaivoslakia uudistetaan parhaillaan ja hallituksen esitys on saanut kritiikkiä siitä, ettei siinä oteta ympäristö- ja turvallisuusnäkökulmia huomioon tarpeeksi.
Eläkkeellä oleva tiivisrakenneasiantuntija Peter Brandt on toiminut urakoitsijana kaivosten jätealue- ja tiivisrakenneprojekteissa. Brandtin mukaan Suomessa olevien kaivosten ympäristörakenteet ovat puutteellisia. Tämän lisäksi säätely ja ohjeistus puuttuvat.
– Kaikki ne metallikaivokset, joiden rakenteet olen itse tutkinut, ovat väärällä tekniikalla tehty ja liian kevyesti. Jos verrataan tätä yhdyskuntajätteiden asetukseen, missä tilanne on täysin kunnossa, kaivosjätealueet ovat 100 tai 1000 kertaa huonompia, sanoo Brandt MTV Uutisille.
7:55
Kaatopaikkoja on muutettu vastaamaan EU-direktiivin vaatimuksia, mutta kaivospuolella vastaavaa ei ole tehty Suomessa. Siinä missä kaatopaikka-asetus on pantu käytäntöön, samaa ei ole tehty kaivannaisjäteaseuksen kanssa.
Heta Haavisto, joka on Kansalaisten kaivosvaltuuskunta – MiningWatch Finland ry:n tekninen kirjoittaja, painottaa, että heidän yhdistyksensä ei vastusta kaivosteollisuutta sinänsä. Yhdistys tuo esille kaivosalalla olevia epäkohtia ja haluaa, että kaivoksia rakennetaan kestävällä pohjalla.
– Jos kaivannaisjäteasetus laitettaisiin käytännön toimeenpanoon, ohjeistus ja rakennevaatimukset kuntoon, silloin voisi luottaa paremmin, että kaivokset tehdään hyvin Suomessa. Tällä hetkellä tilanne ei ole näin, toteaa Haavisto MTV Uutisille.
Haaviston ja Brandtin mukaan vastustus kaivoksia kohtaan vähenee samalla kun kaivosten perustat tehdään huolella.
Kaatopaikoilla vaarallisen jätteen alla olevan mineraalisen eristekerroksen on oltava vähintään metrin paksuinen. Kaivoksilla se on usein korvattu sentinpaksuisella bentoniittimatolla tai pohjamoreenilla, kertoo Barndt. Siksi on suuri riski, että vaarallista jätettä päätyy pohjaveteen.
– Suomen ongelma verrattuna moneen kaivosmaahan on se, että meillä on pohjavesi joka paikassa. Meillä pitäisi siksi olla erityisesti huomioitu ympäristörakenteet. Valitettavasti tilanne ei tällä hetkellä ole tämä.
– Meidän viranomaisemme eivät ole tehneet sitä tehtävää, mitä heidän pitäisi tehdä eli rakentaa säätely ja prosessi. Kaikki teknologia on olemassa ja se on helposti otettavissa käyttöön, jatkaa Brandt.
Lue myös: Lintilä jyrähtää MTV:n selvittämistä kaivostiedoista: "Pahimmasta päästä, antaa karmean kuvan alasta"
Ympäristövaliokunta huolissaan kaivannaisjäteasetuksen tilasta
Eduskunnan ympäristövaliokunta jakaa Brandtin huolen. Valiokunta toteaa lausunnossaan, että ministeriöiden tulisi selvittää otetaanko kaivannaisjäteasetuksen toimintoja tarpeeksi vakavasti. Valiokunta on tehnyt kaksi korjausesitystä talousvaliokunnalle.
Ensimmäisen mukaan eduskunta edellyttäisi, että edistetään kaivosluvan ja ympäristöluvan yhteensovittamista. Lupaprosessien yhteensovittamisessa tulee turvata prosessin sujuvuus ja ennakoitavuus vaarantamatta ympäristötavoitteita.
Toisessa esityksessä eduskunta edellyttäisi, että työ- ja elinkeinoministeriö ja ympäristöministeriö yhteistyössä selvittävät, tulevatko kaivannaisjäteasetuksen mukaiseen jätehuoltosuunnitelmaan sisältyvät toimet riittävästi huomioiduksi.
Talousvaliokunta huolissaan Suomen turvallisuudesta
Kaivoslakiesitys tuli eduskuntaan jopa pari vuotta myöhässä alkuperäisestä aikataulusta. Tämä tekee työstä haastavaa. Talousvaliokunnan puheenjohtaja Sanni Garhn-Laasonen (kok.) sanoo MTV Uutisille, että valiokunta tekee työnsä niin hyvin ja huolella kuin pystyy.
Talousvaliokunta toimii mietintövaliokuntana kaivoslain käsittelyssä. Muut valiokunnat, kuten ympäristövaliokunta, antavat lausuntonsa talousvaliokunnalle.
Kansainvälisten yritysten kiinnostus kaivostoimintaan Suomessa on kasvanut viime vuosina. Yritykset ovat tehneet hyvin laajoja aluevarauksia mahdollista malminetsintää varten.
Talousvaliokunta on huolissaan siitä, ettei kaivoslakiesityksessä oteta huomioon turvallisuuteen liittyviä näkökulmia. Muuttunut geopoliittinen tilanne vaikuttaa vahvasti tähän.
Valiokunta onkin pyytänyt lisäselvitystä turvallisuuteen liittyvistä asioista.
– Onko meillä riittävät puuttumisen keinot kaivoslaissa siihen, että voidaan kansallisen turvallisuuden näkökulmat ottaa huomioon, kun lupia myönnetään tai lupia siirtyy esimerkiksi Euroopasta kolmansissa maissa toimivien haltuun, pohtii talousvaliokunnan puheenjohtaja Sanni Grahn-Laasonen (kok.)
Talousvaliokunta pyrkii saamaan kaivoslakimietintönsä valmiiksi marraskuun lopussa.
Lintilä: Hallitus yksimielinen
Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) ei näe suurempia puutteita eduskunnalle tuomassaan lakiesityksessä. Lintilä toteaa MTV Uutisille, että koko hallitus seisoo yksimielisesti kaivoslakiesityksen takana.
– Lain kanssa tehtiin pitkään töitä ja tämä on hallituksen yksimielinen esitys. Varmasti osapuolilla on erilaisia näkemyksiä, mutta tämä on kokonaiskompromissi, johon kaikki hallituspuolueet ovat sitoutuneet, sanoo Lintilä.
Lintilä toteaa, että kaivosyritykset myös itse parantavat jätteen käsittelyään. Kriitikot ovat kuitenkin sitä mieltä, että tämä ei voi perustua vapaaehtoisuuteen, vaan se pitäisi kirjata tiukemmin lakiin.
Viranomaisten pitäisi myös tarkemmin seurata, että jätteitä käsitellään kaikin puolin ympäristölle mahdollisimman turvallisella tavalla.
Merkittävin muutos nykyiseen lainsäädäntöön verrattuna on Lintilän mukaan se, että alueilla on oikeus tehdä päättää tuleeko kunnan alueelle kaivos vai ei. Varauksista peritään myös jatkossa maksu.
– Varaus ei sinänsä anna oikeutta tehdä maaperätutkimusta. Mutta meillä on tehty käsittämättömän isoja varuksia ja nyt kun tulee maksu per hehtaari, en usko, että näitä enää tulee siihen tyyliin. Varusten aika myös rajataan. Tämä tuo ymmärrettävää maalaisjärkeä näihin tilanteisiin, painottaa Lintilä.
Lakiesityksen mukaan uusi varausmaksu on vain yksi euro yhtä hehtaaria kohti. Varauksen voi tehdä enimmillään kahdeksi vuodeksi.
Kaivostoimintaan liittyvää sääntelyä on myös ympäristönsuojelu- ja luonnonsuojelulaissa. Hallituksen esitys uudeksi luonnonsuojelulaiksi on myös parhaillaan eduskunnan käsittelyssä.