Maailman 140 Suomi-koulua muistuttavat lapsille, mistä ovat kotoisin: "Ensin tulee suomalainen sisu!"

Suomi-koulujen opettajat ympäri maailman ovat kokoontuneet Helsinkiin. Maiden lista on kattava: Kiina, Australia, Malesia, Thaimaa, Arabiemiraatit… Ja kymmeniä muita maita.

Opetushallitus tukee Suomi-kouluja oppilasmäärien mukaan lähinnä vuokrien ja opetusmateriaalien kuluissa. Opettajat saavat myös pientä korvausta, mutta ei tätä palkan vuoksi tehdä, vaan rakkaudesta Suomeen.

– No ensin tulee se suomalainen sisu! Sillä ja maalaisjärjellä pärjää, nauraa Abu Dhabin Suomi-koulun opettaja Piretta Saurama.

Maalaisjärki on halua siirtää suomen kieltä ja kulttuuria seuraaville sukupolville.

– Arabiemiraatit on melko vapaamielinen valtio, mutta emme me ihan äänekkäästi possuleikkejä leiki ja valtio antaa hyväksynnän kouluillemme, kertoo Saurama. 

– Hyvin on pärjätty. Paikallista kulttuuria on helppo kunnioittaa.

Motivaattorina kielen ja kulttuurin säilyttäminen

Tuovi Pahkasalo on energinen opettaja Bangkokin Suomi-koulusta. Hän on lajinsa 30-vuotinen veteraani. Perhe lähti pienten poikien kanssa maailmalle 90-luvun alussa aviomiehen työn vuoksi. Kiina, Unkari, Puola, Intia, Thaimaa.

Lastentarhanopettajaksi Suomessa opiskellut rouva Pahkasalo pyöritti Suomi-kouluja jokaisessa maassa ja perustikin sellaisen New Delhiin. Omien poikien suomen kielen ja kulttuurin säilyttäminen oli hyvä motivaattori.

– Pojat kasvoivat aikuisiksi, mutta meidän matka jatkui ja minä olen halunnut jatkaa tässä työssä, kertoo tänään Bangkokissa asuva ja opettava Pahkasalo.

– Olen hyvin ylpeä omasta ammatistani ja siitä, että saan tehdä varhaiskasvattajan työtä Suomi-koulujen hyväksi.

– On aivan mahtavaa saada nyt aikuisilta oppilaita yhä palautetta, miten hauskoja muistoja koulusta on jäänyt. Koulun jättämät elämykset ovat hyvin tärkeitä.

Suomi-koulua voi käydä jo 3-vuotiaasta 15-vuotiaaksi oppivelvollisuuden loppuun.

Helpottaa paluuta Suomeen

Suomalaislapset käyvät normaaleja paikallisia päiväkouluja ja osallistuvat Suomi-koulujen opetukseen yleensä muutaman tunnin viikossa. Silloin opetetaan suomea, maamme historiaa ja kulttuuria – sitä, mitä ei paikallisesta koulusta irtoa.

Maassamme toimii Suomi-koulujen tuki ry, joka toimittaa kouluille kirjoja ja opastaa opetussuunnitelmissa. Yhdistyksen puheenjohtaja Veera Toivonen muistuttaa, miten tärkeää juurien säilyttäminen Suomeen voi olla.

Kyse ei ole mistään isänmaallisesta paatoksesta, vaan tietynlaisesta turvasta, jota isänmaa voi antaa. Esimerkiksi Kreikan talousahdinko on vaikeuttanut myös siellä asuvien suomalaisten elämää. Tällöin voikin olla hyvä palata takaisin Suomeen.

– Jos maailmalla säilyttää kielitaidon ja Suomen tuntemuksen, silloin on paljon helpompi palata Suomeen. Tämän vuoksi Suomi-koulut ovat tärkeitä, tiivistää Veera Toivonen.

Jutun otsikkoa korjattu 2.8. kello 12.00. Suomi-kouluja on yhteensä 140, ja ne sijaitsevat 45 eri maassa.