Suomi jäi ulos Bidenin ilmastotalkoista, mutta ympäristöministeriä asia ei huoleta – tällaiset ovat ilmastotavoitteemme

8:33
Katso videolta koko Uutisaamun haastattelu!

Yhdysvaltain johdolla on käynnissä virtuaalinen ilmastohuippukokous, johon ei kutsuttu Suomea. Asiasta käytiin keskustelua Uutisaamussa. 

Yhdysvaltain presidentti Joe Biden kutsui virtuaaliseen ilmastohuippukokoukseen kymmenien maiden johtajia, muun muassa Venäjän presidentin Vladimir Putinin ja Kiinan presidentin Xi Jinpingin.  

Pohjoismaista kutsuvieraslistalla ovat Tanskan ja Norjan pääministerit, mutta siitä uupuvat Ruotsin, Suomen ja Islannin edustajat.  

Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkosen (vihr.) mukaan kokoukseen on kutsuttu ennen kaikkea isoja maita, joilla on vielä tekemistä paljon päästöjen vähentämisessä.  

Mikkonen kokee, että Suomi on melko paljon mukana kansainvälisessä keskustelussa kykenee vaikuttamaan asioihin. Hän väläyttää tänään osallistuvansa Yhdysvaltojen ilmastolähettiläs John Kerryn järjestämään suljettuun neuvottelukeskusteluun. 

– Pääsen kertomaan ennen kaikkea siitä, miten Suomi haluaa elpymisvälineen rahoja käyttää vihreän siirtymän vauhdittamiseen. 

Mihin Suomi on sitoutunut? 

EU-instituutiot pääsivät varhain keskiviikkoaamuna sopuun ilmastolain sisällöstä. Lain lähtökohtana on, että unioni on hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. 

Pitkä lista muuta lainsäädäntöä tullaan sovittamaan ilmastolain tavoitteiden mukaisiksi.  

– Konkreettisesti ei vielä tarkkaan tiedetä, mitä se tarkoittaa. Ajatus on, että tämän pohjalta ruvetaan valmistelemaan lakeja, joiden avuilla päästään tavoitteeseen. 

Ilmastolaki vaikuttaa suoraan siihen, millaisia vaatimuksia esimerkiksi yrityksille asetetaan. Nähtäväksi myös jää, miten Suomen metsät lasketaan mukaan EU:n hiilinielujen kasvattamiseen. 

Mikkosen mukaan Suomi on ajanut sitä, että päästövähennys toteutettaisiin ennen kaikkea päästökauppasektorilla. 

– Olemme painottaneet päästökauppasektoria ja siellä fossiilisten päästöjen vähennys on aivan ykkönen. 

Lisäksi Mikkonen muistuttaa, että rinnalla pitää huolehtia hiilinieluista ja -varastoista, joka on Suomenkin tavoite.  

Marinin hallitusohjelman tavoitteena on, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja ensimmäinen fossiilivapaa hyvinvointiyhteiskunta. 

Mikkonen ei näe EU:n ilmastopolitiikkaa uhkakuvana Suomelle. 

– Päinvastoin. Etujoukossa oleminen mahdollistaa vientiteollisuudelle ja teknologiateollisuudelle valtavasti mahdollisuuksia. Tämä meidän kannattaa käyttää nyt hyväksi. 

Biden julkaisi eilen ilmastotavoitteet 

Biden aikoo lähes kaksinkertaistaa Yhdysvaltojen päästövähennystavoitteen vuodelle 2030. Tavoitteena on leikata kasvihuonekaasujen päästöjä 50–52 prosenttia vuoden 2005 tasolta. 

Mikkonen muistuttaa, että ilmastotavoitteissa käytetään eri lukuja. Osittain se riippuu myös maan kunniahimon tasosta. Ylipäätään hän pitää USA:n asettamaa tavoitetta tärkeänä viestinä 

– Se on viesti siitä, että USA on jälleen mukana ilmastopolitiikan etujoukoissa. USA:lla on halu kansainvälisesti johtaa sitä, että muut maat saadaan mukaan. 

Kaikki maat eivät ole kertoneet tavoitteitaan, vaikka kokoukselta odotettiin dominoefektiä. Mikkosen mukaan kyseessä ei ole epäonnistuminen. 

– Tämä oli tärkeä kirittäjäkokous. Koko maailma on miettinyt miten päästä eroon koronasta, mutta ilmastoasiat eivät ole suinkaan unohtuneet.  

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja