Tänään alkavasta YK:n ilmastokokouksesta tarvitaan selvä viesti siitä, että valtiot ovat valmiita uusiin ja kunnianhimoisiin päästövähennyksiin nopealla aikataululla, sanoo ympäristöministeri Krista Mikkonen (vihr.). Ilmoituksia uusista sitoumuksista kaivataan erityisesti isoilta ja rikkailta valtioilta.
– Tämä on todella merkittävä kokous. Tuleeko kokouksesta vahva viesti siitä, että maat ovat tosissaan ilmastokriisin torjunnassa, Mikkonen pohtii.
Glasgow´ssa Britanniassa pidettävä kokous on ensimmäinen tarkastelupiste vuoden 2015 Pariisin ilmastosopimukselle. Siinä sovittiin tavoitteesta pitää maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahdessa asteessa suhteessa esiteolliseen aikaan ja pyrkimyksestä rajata nousu alle 1,5 asteeseen.
Mikkosen mukaan on selvää, että aiemmat sitoumukset eivät riitä näiden tavoitteiden saavuttamiseen, vaan päästövähennyksiä on tehtävä lisää.
– Uskon, että Glasgow omalta osaltaan kiristää nykytahtia, mutta jää nähtäväksi, kiristääkö riittävästi, Mikkonen sanoo STT:lle.
YK:n ympäristöohjelman Unepin tiistaisen raportin mukaan ilman lisätoimia maailman keskilämpötila uhkaa nousta 2,7 astetta tämän vuosisadan loppuun mennessä. Näin kovalla nousulla olisi tuhoisat seuraukset. 1,5 asteen rajassa pysyminen taas edellyttäisi, että maailma pystyisi puolittamaan kasvihuonepäästöt kahdeksan vuoden aikana.
Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC julkisti elokuussa raporttinsa, jonka mukaan maapallon 1,5 asteen lämpenemisen taso ylitetään todennäköisesti viimeistään 2030-luvun alkupuolella eli jopa 10 vuotta aiemmin arvioitua aikaisemmin.
Isojen päästömaiden aikeista yhä epäselvyyttä
Vaikka Glasgow´n kokouksessa itsessään ei neuvotella uusista päästövähennyksistä, monet valtiot ovat antaneet kaksiviikkoisen YK-kokouksen alla uusia lupauksia. Niitä saatetaan kuulla lisää, kun valtiojohtajat osallistuvat ilmastokokoukseen maanantaina ja tiistaina.
Maailman mahtimaiden johtajista paikalle on tulossa muun muassa Yhdysvaltain presidentti Joe Biden, joka vahvisti ensimmäisenä päivänään presidenttinä Yhdysvaltojen pyörtävän Donald Trumpin presidenttikauden aikaisen eropäätöksen ja palaavan mukaan Pariisin sopimukseen.
Sen sijaan Venäjän presidentti Vladimir Putin ei aio osallistua kokoukseen, ja myös Kiinan presidentti Xi Jinping on jäämässä pois.
Suomi toimii neuvotteluissa osana EU-maiden ryhmää. Presidentti Sauli Niinistö osallistuu valtiojohtajien kokoukseen, ja ympäristöministeri Mikkonen matkaa kokoukseen viikkoa myöhemmin.
Mikkosen mukaan nyt tarvittaisiin ennen kaikkea lisää lupauksia nopealla aikataululla toteutettavista kunnianhimoisista vähennyksistä.
– Monet isotkin valtiot ovat ilmoittaneet hiilineutraaliustavoitteista, mutta silloin puhutaan vuosista 2050 tai 2060. Nyt tarvittaisiin jo ennen vuotta 2030 merkittäviä päästövähennyksiä.
Isoista päästömaista esimerkiksi Kiinan, Venäjän, Australian ja Intian kohdalta on Mikkosen mukaan vielä epäselvää, mitä ne tavoittelevat vuoteen 2030 mennessä.
EU on luvannut vähentää päästöjään tuohon mennessä vähintään 55 prosentilla vuoden 1990 tasosta ja Yhdysvallat ainakin puolella vuoden 2005 tasosta. Kovimman lupauksen teollisuusmaista on antanut kokouksen isäntämaa Britannia, joka aikoo vähentää päästöjään 68 prosentilla vuoden 1990 tasosta.
Pariisin sopimuksen kunnianhimoisempaan tavoitteeseen eli lämpötilan nousun rajaamiseen 1,5 asteeseen nämäkään lupaukset eivät riitä. Toistaiseksi maailman maista tähän yltää tavoitteillaan vain Gambia, Mikkonen kertoo.
Päästötoimista ei tuplavähennyksiä
Glasgow´n ilmastokokous on ensimmäinen korona-ajan iso YK-kokous, joka järjestetään fyysisenä kokouksena. Paikalle ilmoittautuneita on peräti 30 000 – virallisten neuvottelijoiden lisäksi joukossa on suuri määrä eri järjestöjen, yritysten ja muiden toimijoiden edustajia luomassa painetta päättäjiä kohtaan.
– Tällä on valtava merkitys, että tapaamme kasvokkain, Mikkonen sanoo.
Kokouksessa on tarkoitus viimeistellä Pariisin ilmastosopimuksen toteuttamista koskeva sääntökirja. Sopimus sallii muun muassa sen, että maa voi hyödyntää toisessa maassa rahoittamiaan ilmastotoimia omien päästötavoitteidensa saavuttamisessa. Nyt tarvitaan vielä selvät säännöt siitä, ettei näitä päästövähennyksiä lasketa kahteen kertaa eli sekä rahoittaja- että kohdemaassa.
Mikkosen mukaan Suomi tukee sitä, että sääntökirjaan määriteltäisiin myös, että päästötavoitteita ja niiden riittävyyttä tarkasteltaisiin viiden vuoden välein. Kolmas auki oleva kohta koskee sitä, miten läpinäkyvästi ilmastotoimista on raportoitava.
Kokouksessa pyritään myös sopimaan kehittyville maille luvatusta kansainvälisestä ilmastorahoituksesta. Maille on luvattu tukea 100 miljardia dollaria vuodessa, ja toistaiseksi rahoista on koossa 80 miljardia. Neuvoteltavana on myös se, miten iso osa varoista ohjataan ilmastokriisin vaikutuksiin sopeutumiseen ja kuinka paljon itse ilmastokriisin hillitsemiseen, Mikkonen sanoo.
Rahoitusneuvotteluissa yksi keskeinen neuvottelija on Suomen ilmastoasioiden entinen pääneuvottelija Outi Honkatukia, joka on nyt yksi EU:n pääneuvottelijoista kokouksessa.