MTV:n Uutisextrassa vieraileva Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Janne Känkänen toivoo hallitukselta rahoitusta Merikarhu-hankkeelle, jolla nopeutettaisiin katkenneiden merikaapeleiden korjausta.
Huoltovarmuuskeskus joutuu säästämään tänä vuonna noin 20 miljoonaa euroa, ellei hallitus myönnä lisärahoitusta.
MTV:n Uutisextrassa vieraileva Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Janne Känkänen toivoo rahoitusta löytyvän niin keskuksen normaalille toiminnalle kuin Merikarhu-hankkeelle.
Merikarhu-hankkeella varauduttaisiin katkaistujen merikaapeleiden nopeaan korjaukseen.
– Raskaampien sähkökaapeleiden kanssa on nähty, että olisi hyvä olla parempi kyvykkyys korjata kaapeleita merellä nopeasti, Känkänen toteaa.
– Tätä hanketta tehdään yhteistyössä liikenne- ja viestintäministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön sekä muiden toimijoiden kanssa. Toiveena on, että saisimme erillisrahoitusta tähän (Merikarhu-hanke). Suunnittelu on edennyt hyvin ja valmius toteutukseen on olemassa. Rahoitustilanne on kuitenkin haastava, Känkänen jatkaa.
Lue myös: Petteri Orpo kiihtyi Huoltovarmuuskeskuksen johtajalle
Viljavarastoja joudutaan pienentämään
Jos Huoltovarmuuskeskus ei saa lisärahoitusta, joudutaan viljan varmuusvarastoja pienentämään. Aiemmin varastoja on kerätty yhdeksän kuukauden tarpeita varten, mutta säästöt ovat pienentämässä viljavarastoja kuuden kuukauden tarpeisiin, Ukrainan sotaa edeltävälle tasolle.
Känkänen on kuitenkin luottavainen sen suhteen, että päättäjät ymmärtävät Huoltovarmuuskeskuksen tarpeet.
– Jos rahoitusjärjestelmää ei korjata, joudumme tämän (viljavarastojen pienentämisen) toteuttamaan tänä vuonna.
– Kaikella varautumisella on merkitystä huoltovarmuudelle. Venäjän uhka on olemassa. Yleinen suunta on se, että varautumista on vahvistettava. Meille on kuitenkin tullut vahva signaali, että voisimme välttää varautumisen heikentämisen, Känkänen kertoo.
Voiko EU:lta tulla rahoitusta?
Känkänen sanoo ymmärtävänsä, että julkista taloutta on sopeutettava. Hän korostaa kuitenkin samalla, että nykyinen, epävarmuuden aika on huono hetki tinkiä huoltovarmuudesta.
– Materiaalisen varautumisen tasoa olisi nostettava. Se tarkoittaa myös varmuusvarastoita. Varautumisella on hintalappu. Toivomme tekevämme entistä enemmän kansainvälistä yhteistyötä, mikä voisi mahdollistaa EU-rahoituksen saamisen, Känkänen pohtii.