Presidentti Sauli Niinistö vaatii suorempaa keskustelua EU:n turvatakuista. Lissabonin sopimus velvoittaa muut EU-maat auttamaan, jos jokin jäsenmaa joutuu aseellisen hyökkäyksen kohteeksi. Silti artiklan tulkinta on Niinistön mukaan jäänyt epäselväksi. EU:n suomalaisen esikuntapäällikön mukaan Euroopan tilanne on muuttunut niin, että avunantokysymykseen voidaan nyt alkaa vaatia selkeämpää vastausta.
EU:n avunanto-artikla on jäänyt lähinnä paperitiikeriksi, koska kukaan ei ole selvittänyt, mitä se käytännössä tarkoittaa. Presidentti Sauli Niinistö haluaa siihen muutoksen.
– Tarvitaan jonkinlainen yhteinen ymmärrys siitä, mitä se artikla todella tarkoittaa. Sehän on varsin hyvä muotoilu, se on jopa velvoittavampi kuin Naton viides artikla. Mutta mitä teemme kauniilla lauseella, jos kukaan ei tiedä mitä se tarkoittaa, Niinistö napautti puheessaan Euroopan parlamenttien ulko- ja puolustusvaliokuntien puheenjohtajille.
Niinistö kuvaili kysyneensä tätä useilta valtionpäämiehiltä. Montaakaan vastausta ei ole tullut.
Kyseessä oleva Lissabonin sopimuksen artikla 42.7 kuuluu näin:
"Jos jäsenvaltio joutuu alueeseensa kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen kohteeksi, muilla jäsenvaltioilla on velvollisuus antaa sille apua kaikin käytettävissään olevin keinoin."
Toteutettu vain Ranskan terrori-iskujen tutkinnassa
Muotoilu vaikuttaa selvältä, mutta käytännössä sitä on toteutettu vain Ranskan terrori-iskujen tutkinnan yhteydessä. Varsinaisten sotatoimien kannalta sitä ei ole puitu lainkaan. Onko kyse siis sotilaallisesta avusta, taloustuesta, ruoka-avusta vain pelkistä puheista?
Niinistö peräänkuulutti muutenkin Euroopalle selkeämpää yhteistä otetta turvallisuuspolitiikkaan.
– Hyvä uutinen on se, että vihdoin Eurooppa on heräämässä tähän tilanteeseen. Koin pitkään olevani aika yksin vaatimassa vahvempaa turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa Euroopalle, Niinistö totesi.
Niinistön puheen kuulijoissa Helsingin Kalastajatorpalla oli paljon Euroopan puolustusyhteistyön kermaa, eikä vetoomus jäänyt huomaamatta.
Se oli hyvin suora kehotus EU-yhteistyöhön mukaan lukien puolustusyhteistyö, totesi Euroopan ulkoasiain neuvoston puheenjohtaja Carl Bildt.
– Askel askeleelta lisäämme puolustusyhteistyötä, siitä ei ole epäilystäkään. Se ei korvaa Natoa, Nato pysyy. Myös kansalliset armeijat pysyvät elintärkeinä. Mutta koko ajan mennään syvemmälle EU:n puolustusyhteistyöhön, kyllä.
"On asioita, joita on selvitettävä"
Puhe EU:n puolustusyhteistyöstä koskettaa erityisesti Itämeren ympärillä jossa kaikki EU-maat ovat Venäjän kainalossa, ja osa Naton ulkopuolella. Samalla kun itämeren alueen turvallisuustilanne on heikentynyt, yhteistyö maiden välillä meren ympärillä on tiivistynyt. On tullut uusia puolustussopimuksia, uutta poliittista yhteydenpitoa, lisää sotaharjoituksia, ja lista jatkuu.
Lissabonin sopimuksen uudelleenarviointi voisi olla jatkoa tälle kehityskululle.
– On asioita joita, kuten hän sanoo, on selvitettävä, myöntää EU:n suomalainen sotilasesikunnan päällikkö Esa Pulkkinen.
– Se liittyy näihin kuuluisiin avunantopykäliin, jossa ei ole selkeyttä, mitä ne todella tarkoittavat, ja se on iso kysymys, joka tällä hetkellä Suomessa askarruttaa. Se ei tee Euroopasta puolustusliittoa, mutta se on ehdottomasti selvittämisen arvoinen asia ja se on varmasti se viesti, mikä Niinistöltä tuli tänään.
– Se on selvä, että kaikki, mikä liitetään jollakin tavalla kovaan turvallisuuteen, on hyvin herkkää, koska meillä on Nato täällä Euroopassa. Lisäksi siihen pykälään liittyy paljon kaikenlaisia varaumia, toisaalta Nato-maiden ja sitten niiden maiden, jotka korostavat omaa puolueettomuuttaan. Ja se on ihan ymmärrettävää. Mutta luulen, että tilanne maailmassa ja Euroopassa on muuttunut niin, että sitä selkeyttä voidaan lähteä poliittisesti hakemaan, Pulkkinen jatkaa.