Suomi EU:n puheenjohtajaksi torstaina

Vieraille on järjestetty seminaari suomalaisesta tietoyhteiskunnasta ja tutustumista pohjoiseen teknologiakaupunkiin; tarjolla on savusaunailtaa, keskiyön golfia ja lohikeittoa.

Puheenjohtajakauden suurin työmäärä tapahtuu kylläkin huomattavasti vähemmän iloisissa merkeissä. Suomen puolivuotiskauden aikana jatkuu hiljainen uurastus ministerineuvoston kymmenissä työryhmissä, jossa viidentoista jäsenmaan virkamiehet valmistelevat tulevia päätöksiä. Seuraavan puolivuotiskauden aikana työt tehdään suomalaiskollegan johdolla.

Ministerit grillataan parlamentissa

Toinen keskeinen osa ovatkin viralliset ministerikokoukset, joita pidetään Brysselissä ja Luxemburgissa - puhetta johtamaan joutuvat vuoron perään melkein kaikki hallituksen ministerit.

Useita tilaisuuksia nuijan heiluttamiseen saa kauppa- ja teollisuusministeri Erkki Tuomioja, jonka vastuulla ovat teollisuus-, sisämarkkina- ja kuluttajaministerineuvostot. Myös ulkoministeri Tarja Halonen ja valtiovarainministeri Sauli Niinistö saavat monta tilaisuutta harjoitella puheenjohtamista - heillä on johdettavanaan keskimäärin yksi kokous kuukaudessa.

Suomalaiset ministerit pääsevät esille myös EU-parlamentissa. Parlamentin eri valiokunnissa tai täysistunnossa he selostavat Suomen ehdotuksia ja ministerineuvostossa tehtyjä päätöksiä. Parlamentaarikot tekevät kysymyksiä, ja ministerin on paras osata asiansa hyvin tai ainakin osata kuulostaa siltä kuin osaisi sen, sillä euroedustajien kysymykset voivat olla hyvinkin erikoistuneita.

Kosovo-kokous suomalaisjohdossa

Kosovo teettää työtä korkeinta tasoa myöten. Länsi-Balkanin vakauttamissopimuksesta on määrä pitää EU:n ja G8:n yhteinen huippukokous Bosnia-Hertsegovinan pääkaupungissa Sarajevossa. Puheenjohtajaksi kaavaillaan rauhanvälittäjää, presidentti Martti Ahtisaarta.

Ajankohdaksi kaavailtiin aluksi heinäkuuta, mutta tapaaminen saattaa siirtyä myöhemmäksi. Sodan runtelema Sarajevo ei ole helpoin paikka järjestää suurkokousta, mutta kokouksen viemisellä lähialueelle on tiettyä symboliarvoa. Sarajevoon kaavailtu kokous on malliesimerkki siitä, että vaikka miten valmisteltaisiin, puheenjohtajakaudella tulee väistämättä venymiskykyä vaativia yllätyksiä.

Suomen kaudella yritetään myös, muun muassa; sopia yhteisistä verotussäännöistä korkotuloille, sovitellaan EU:n kantoja WTO-neuvotteluihin, aloitetaan kauppa- ja kehityssopimusneuvottelut Lomé-maiden kanssa ja suunnitellaan EU:n puolustusulottuvuuden muotoa.

Kulttuuria tuodaan esille

Katukuvassa puheenjohtajakaudesta näkyvät parhaiten - katutöiden lisäksi - epäviralliset ministerikokoukset, joita pidetään eri puolella maata, muun muassa Turussa, Saariselällä, Savonlinnassa ja Kuopiossa. Huipentumana ovat Tampereella ja Helsingissä pidettävät huippukokoukset, loka- ja joulukuussa. Odotettavissa on tummansinisten autojen letkoja, liputusta ja liikennejärjestelyjä.

Suomeen lasketaan saapuvan parikymmentätuhatta vierasta; virkamiehiä, ministereitä, toimittajia ja lobbareita, mikä ilahduttaa hotellinpitäjiä ja ravintoloitsijoita. Suomalaista kulttuuria viedään näytille ympäri Eurooppaa ja maailmaa, ja suuret juhlat pidetään sekä Helsingin Senaatintorilla etä Brysselin Grand Placella.

Kaikenkaikkiaan Suomen EU-puheenjohtajakauden lasketaan maksavan runsaat 300 miljoonaa markkaa. Siihen sisältyvät kokouskulut, matkat, koulutus ja pienet muistolahjat, joita Suomen kävijöille jaetaan. Asemastaan riippuen vieras voi saada kotiin muistoiksi kännykän tai käyntikorttipidikkeen.
(STT)