Suomen ensimmäinen satelliitti – Aalto 1 – laukaistaan vihdoin avaruuteen toukokuun loppuun mennessä. Tätä nanosatelliittia kuljettava kantoraketti laukaistaan Yhdysvalloissa, Kaliforniassa kolmen kuukauden sisällä, kun sääolosuhteet ovat suosiolliset.
Saman kantoraketin kyydissä maapallon kiertoradalle nousee lähes 80 muuta piensatellittia. Niitä on laukaistu avaruuteen jo satoja 2000-luvun alusta lähtien.
Aalto-yliopistossa on opeteltu noin maitopurkin kokoisen nanosatelliitin rakentamista viiden vuoden ajan. Tässä radiotieteen ja -tekniikan laitoksen opiskelijoiden aloittamassa hankeessa on mukana myös Helsingin ja Turun yliopiston opiskelijoita, Ilmatieteenlaitos, Teknologian tutkimuskeskus VTT sekä useita muita tahoja.
Vaikka Suomi on nanosatelliittien kanssa hieman jälkijunassa, tavoitteet ovat korkealla.
– Aalto 1 -satellitti on demostraatiomissio, joka osoittaa meidän kykymme rakentaa näin pieniä satellitteja. Se testaa myös, kuinka kolme täysin uudenlaista tieteellistä laitetta toimivat avaruudessa, kertoo Aalto-yliopiston apulaisprofessori Jaan Praks.
Praksin mukaan näillä laitteilla voidaan esimerkiksi seurata ilmastonmuutosta ja muita globaaleja muutoksia paljon nykyistä tehokkaammin ja huomattavasti edullisemmin.
Aalto-yliopistolla on lähes valmiina toinenkin piensatellitti, Aalto 2, joka on myös on tarkoitus saada matkaan lähikuukausina. Se pyrkii muun muassa kartoittamaan 300 kilometrin alapuolella olevaa ilmakehää.
Ensimmäinen kaupallinen satelliitti syksyllä
Teknologiayritys Reaktorin työntekijöitä on ollut mukana Aalto-yliopiston sateliittiprojektissa. Reaktor yrittää saada syksyllä avaruuteen oman, Suomen ensimmäisen kaupallisen Hello World -satelliitin.
– Me näemme piensatelliiteissa aika paljon liiketoimintapotentiaalia. Seuraavan neljän vuoden aikana useilla kaupallisilla toimijoilla on suunnitelmissa lähettää avaruuteen 1000-2000 piensatellittia erilaisiin monitorointi- ja radiopalvelutehtäviin, kertoo Reaktorin avaruus- ja liiketoiminnan johtaja Jussi Liukkonen.
Liukkosen mukaan yritys haluaa oppia ensin, minkälaisia haasteita satellitteihin liittyy. Tulevaisuudessa Reaktor keskittyy ohjelmistojen kehittämiseen eli esimerkiksi kuva- ja karttapalveluiden suunnitteluun asiakkaille.
Aalto-yliopisto ja Reaktor haluavat satelliittihankeillaan myös todistaa, että avaruusteknologian ei tarvitse olla enää kallista eikä monimutkaista.
Hintaa laskee luonnollisesti satellittien koko ja se, että niissä käytetään edullista kulutuselektroniikkaa.
Suomen ensimmäinen satellitiin, Aalto 1:n, rakennuskustannukset jäävät alle miljoonaan euroon.
– Näiden piensatellittien rakennuskustannukset saadaan todella edullisiksi, mutta tässä ensimmäisessä hintaa nostaa vähän se, että me olemme joutuneet kehittämään näitä järjestelmiä vuosien varella, kuvaillee satellittia rakentanut, tohtorikoulutettava Tuomas Tikka.
Aalto 1:n laukaisu maksaa noin 200 000 euroa. Satelliitin toivotaan toimivan parin vuoden ajan.
Juttua muokattu 1.3. klo 12:10: Korjattu muotoilua kahdessa kappaleessa: teknologiayritys Reaktor ei ole mukana Aalto1 -satelliitissa.