Yli 25 000 ihmistä saanut diagnoosin pitkittyneestä koronataudista Ruotsissa – lääkärit erimielisiä tapauksista

Ruotsissa tehohoitopaikat täyttyvät hälyttävää tahtia – pyytääkö länsinaapuri pian Suomen apua? 6:23
Ruotsissa tehohoitopaikat olivat lähes täynnä viime joulukuussa. Pahasta tilanteesta kerrottiin tarkemmin ylläolevalla videolla.

Ruotsia murjonut koronapandemia näkyy monella tavalla, muun muassa yli 25 000 tehdyllä diagnoosilla pitkittyneestä koronasta. Asiasta kertoo Ruotsin yleisradioyhtiö SVT. Tapaukset ja diagnoosi jakavat kuitenkin lääkärikuntaa.

Diagnoosi pitkittyneestä koronataudista otettiin käyttöön Ruotsissa lokakuussa 2020. Siinä tavallisimmat oireet ovat väsymys, kognitiiviset häiriöt, kivut ja heikentynyt keuhkojen toiminta.

Diagnoosin saaneiden määrä on kasvanut Ruotsissa merkittävästi viime kuukausina. Arvioiden mukaan perusterveydenhuollossa oli tämän vuoden huhtikuuhun mennessä todettu 11 000 tapausta, ja nyt niitä on yli 25 000.

Vastaanottoja pitkittyneestä koronasta kärsiville

Koska pitkittyneen koronan tapauksia on niin runsaasti, monet alueet ovat avanneet juuri kyseisestä oirekuvasta kärsiville omia vastaanottoja.

Esimerkiksi pelkästään Tukholman lähellä sijaitsevassa Danderydin kunnassa pitkittyneestä koronasta on kirjoitettu 500 lähetettä.

– Nämä ovat ihmisiä, joilla on elämä täysin kesken ja joilla on vaikeuksia pärjätä työelämässä ja sosiaalisesti pitkittyneen koronan takia. Siksi heidät on mielestäni ehdottomasti priorisoitava. Näillä lähetemäärillä tämä tulee vaatimaan paljon resursseja, kommentoi professori ja kuntoutuslääketieteen ylilääkäri Kristian Borg Danderydin sairaalasta.

Toiveena tapausten tarkempi tutkiminen

Kaikki lääkärit eivät kuitenkaan pidä diagnoosia pitkittyneestä koronataudista aivan ongelmattomana. Samalla osa on huolissaan siitä, että pitkittyneen koronataudin hoito vie huomion pois muiden potilaiden hoitamisesta.

– On olemassa riski, että diagnoosi pitkittyneestä koronataudista on tehty liian kevyin perustein. Potilaista on tietysti huolehdittava, mutta erikoisvastaanoton avaaminen vie resursseja jostain muualta pois ja muut potilasryhmät kärsivät, sanoo tutkija ja erikoislääkäri Charlotte Thålin Danderydin sairaalasta.

Hänen mukaansa on myös ongelmallista, että diagnoosin pitkittyneestä koronataudista ovat saaneet myös sellaiset henkilöt, joilla ei ole vahvistettu koronavirustautia.

– On vaarana, että näin ei selvitetä tarkemmin, mikä aiheuttaa kyseiset oireet. Mielestäni tässä vaiheessa olisi oltava varovaisia pitkittyneen koronan diagnoosin kanssa, ennen kuin tiedämme riittävästi siitä.

Lue myös:

    Uusimmat