Mainos

Suomessa voi ihan oikeasti lähteä retkelle – tiedätkö, missä voisit liikkua, jos jokamiehenoikeutta ei olisi?

Oletko koskaan miettinyt, millainen etuoikeus metsäretket ovat? Vapaa tallustelu Suomen metsissä on jokamiehenoikeuden ansiota.

Pääsylippu puistoon, 3,50 euroa.

Matka luonnonsuojelualueelle, 25 euroa.

Kävely järven rannalla, luvanvaraista toimintaa.

Kodan käyttölupa haettava virastosta.

Haluat kerätä metsämansikoita? Maksa maanomistajalle. 

Se, että Suomessa ei ole tällaisia sääntöjä, on jokamiehenoikeuden ansiota.  

– Se, mikä on Suomessa erikoista, on, että me voidaan ihan oikeasti lähteä retkelle. Osittain sen takaa jokamiehenoikeus. Se on meille suomalaisille jotenkin niin perustavaa laatua oleva tuttu asia, ettei sitä tule juurikaan ajatelleeksi. Jos käännän asian niin päin, että missä voisitte liikkua, jos meillä ei olisi jokamiehenoikeutta? Anne Rautiainen Suomen Ladusta kertoo.

–Mihin voisitte lähteä ulkoilemaan? Tielle tai kansallispuistoon, reitille, joka on osoitettu yleiseen käyttöön. Jos kunta on varannut virkistysalueen ja antanut sen käytettäväksi, silloin sinne voisi mennä, muuten ei. Käytännössä ilman jokamiehenoikeutta ne paikat, joissa voisi liikkua, olisi todella rajoitettuja.

Rautiainen tekee Suomen Ladussa olosuhdetyötä. Hän siis vastaa ulkoilun edunvalvontaan liittyvistä asioista, kuten maankäytöstä ja jokamiehen oikeuksista. 

Jokamiehenoikeudet

– Jokaisella Suomessa oleskelevalla on mahdollisuus oleskella luonnossa riippumatta siitä, kuka omistaa tai hallitsee aluetta

– Oikeus koskee siis myös turisteja!

– Jokamiehenoikeuksien käyttö ei saa aiheuttaa vähäistä suurempaa haittaa tai häiriötä.

– Oikeudet eivät koske esimerkiksi pihoja, viljelyksiä ja muita erityisalueita.

– Jokamiehenoikeus takaa, että sinäkin saat kerätä rauhoittamattomia kukkia, metsämarjoja, sieniä ja maahan pudonneita oksia, käpyjä ja terhoja!

– Et kuitenkaan saa esimerkiksi roskata, vahingoittaa puita, ottaa mukaasi oksia tai tehdä nuotiota.

– Lähde: Ymparistoministerio.fi

– Käytännössä jokamiehenoikeus mahdollistaa liikkumisemme luonnossa. Se mahdollistaa sen, että kun kävelen mökki- tai hiekkatiellä ja näen toisella puolella metsämansikoita tai kukan, jonka haluan kerätä, niin voin hypätä toiselle puolelle ojaan ja kerätä sen, Rautiainen sanoo. 

Onko metsässäsi ulkomaisia marjanpoimijoita? Jokamiehenoikeus kuuluu heillekin. Jokamiehenoikeuden käyttämiseen ei tarvitse anoa lupaa, kun toisen maalla liikutaan haittaa ja häiriötä aiheuttamatta.

Jokamiehenoikeuksia on myös Ruotsissa ja Norjassa – muualla ei. Rautiainen muistaa keskustelun, jossa eräs toimittaja kertoi toimineensa jokamiehenoikeuksien määrittämällä tavalla ulkomailla. 

– Sieltä oli tullut maanomistaja, joka oli hakannut toimittajan sairaalakuntoon. Siinä maassa ei ollut jokamiehenoikeutta: jos on tie, on pysyttävä sillä ja toiselle puolelle ojaa ei saa mennä. Tällaiset esimerkit osoittavat meille sen merkityksen, joka jokamiehenoikeuksilla on, ja mitä ne mahdollistavat.  

Kun oikeudet ovat olemassa, Rautiaisen mukaan on erityisen tärkeää käyttää niitä oikein. Kun jokamiehenoikeuksia käytetään vastuullisesti, kenelläkään ei ole halua nakertaa tai rajoittaa niitä. 

– Tällaisenaan jokamiehenoikeuksiin liittyy hirveän vähän ongelmia suhteessa käyttöön. Kun käytetämme niitä oikein, ne säilyvät ja ovat oikeasti mahdollisuus, jota retkeilijät ja me kaikki tarvitsemme.

Kaikkialle ei kuitenkaan saa mennä

Jokamiehenoikeudet voivat myös olla rajoitettuja. Hyvä esimerkki rajoituksista ovat luonnonsuojelualueet. 

– Luonnonpuistoissa saa tyypillisesti kulkea poluilla, jotka on osoitettu kulkemiseen. Perusteet tulevat luonnonsuojelusta, Rantanen sanoo. 

Rajoitukset koskevat myös esimerkiksi armeijan ja puolustusvoimien alueita. Maaseudulla jokamiehenoikeuteen ei kuulu pelto, kun se on viljelykäytössä.  

– Siellä aiheutetaan hyvin helposti haittaa liikkumalla, ja sen takia sinne ei voi mennä. Myöskään toisen ihmisten pihoihin ja pihapiireihin ei saa mennä, vaikka siellä olisi millaisia kivoja juttuja kasvamassa.  

Mikä on "piha"?

Armeijan alueiden ja peltojen lisäksi jokamiehenoikeudella ei saa mennä toisen pihaan tai rikkoa kotirauhaa. Pihan varsinaista kokoa ei ole määritelty. 

– Rikoslaissa puhutaan kotirauhan suojaamasta alueesta. Käytännössä se määritellään niin, että piha-alueeseen kuuluu niin sanottu hoidettu ympäristö ja rakennusten välitön ympäristö. Mutta kaikki tietävät, että on paljon metsäisiä pihoja, ja silloin kotirauhan suoja taatusti ylettyy pidemmälle kuin rappusille. 

Rikoslaissa todetaan, ettei pihaa voi määritellä miten suureksi tahansa. Käytännössä kukaan ei siis voi päättää, että kymmenen hehtaarin metsäpläntti on itse asiassa kotipihaa, johon kellään ei ole asiaa. 

– Kyseessä täytyy olla oikeasti pihakäytössä oleva alue. Aina puhutaan siitä, että toisen kotirauhaa ei saa häiritä. Kotirauhan häiritseminen on oikeasti todella vakava rikos: se tarkoittaa, että tunkeutuu toisen kotiin väkisin. Se, että menee pihalle kysymään tietä, ei ole rikos eikä kotirauhan rikkomista. Kukaan ei riko kotirauhaa vahingossa. 

Mainos

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.