Jokamiehenoikeudet nousevat yleensä otsikkoihin rikkeiden kautta. – Jokamiehenoikeudet ovat yleisiä ja ne kuuluvat kaikille. Eli koska oikeudet tulevat lainsäädännöstä, ei voida sanoa, että joku oikeus kuuluu vain suomalaisille, Suomen Ladun Anne Rautiainen muistuttaa.
Positiivisesta luonteestaan huolimatta jokamiehenoikeudet nousevat yleensä otsikkoihin silloin, kun joku rikkoo niitä. Esimerkiksi voi ottaa kesän 2012 marjasota-lööpit.
– Ne liittyivät ulkomaalaisten marjanpoimijoiden harjoittamaan kaupalliseen marjanpoimintaan. Lisäksi on puhuttu siitä, kuinka saksalaisia rantautui mökkirantaan ja tulee kauhea hulabaloo. Käytännössä jokamiehenoikeudet nousevat julkisuuteen useimmiten kesällä, kun otsikoita on vähän, ja yleensä aina negaation kautta, eli tällaisessa rikkomusaiheessa, Suomen Ladun Anne Rautiainen sanoo.
Rikkomuksia aiheuttaa kuitenkin mikroskooppisen pieni osa jokamiehenoikeuksien käyttäjistä. Rautiainen muistuttaa, että yli 90 prosenttia suomalaisista ulkoilee joka vuosi, ja yli 90 prosenttia ulkoilukäynneistä kohdistuu alueelle, jossa on metsää.
– Valtaosa ulkoilusta kohdistuu metsäisille alueille, ja valtaosa siitä on jokamiehenoikeutta. Kukaan ei edes tiedä, että metsässä käydään ja liikutaan niin paljon, koska siitä ei jää jälkiä, se ei aiheuta haittaa eikä häiriötä eikä maastoon jää muitakaan jälkiä kulkijoista, jotka osaavat toimia siellä oikein. Sen takia oikein käytetty jokamiehenoikeus on oikeastaan tosi näkymätöntä, toisin kuin lööpit, jotka nousevat aina esiin.
Omaan pakastimeen, naapurin mummon pakastimeen?
Lööpeistä huolimatta niin sanotut kriisit jokamiehenoikeuden tiimoilta eivät yleensä ole kriisejä. Marjojakin saa poimia, vaikkei olisi Suomen kansalainen.
– Jokamiehenoikeudet ovat yleisiä ja ne kuuluvat kaikille. Eli koska oikeudet tulevat lainsäädännöstä, ei voida sanoa, että joku oikeus kuuluu vain suomalaisille, tai jokin oikeus ei kuulu turistille. Kaikilla, jotka ovat Suomessa käymässä, on samat oikeudet, mutta toki heidät voidaan tuomita samoista rötöksistä, koska olemme Suomen lainsäädännön alla, Rautiainen kuvaa.
– Jokamiehenoikeus ei riipu käyttäjästä tai käytön tarkoituksesta. Eli jos keräämme mustikoita, se on ihan sama, keräämmekö me niitä omaan pakastimeen, naapurin mummon pakastimeen, vai myymmekö me niitä mummolle tai jollekin marjanvälittäjälle. Jokamiehenoikeuden käytön rajat ratkaisee toiminta: miten toiminta näkyy luonnossa? Jos se aiheuttaa haittaa tai häiriötä, se ei ole enää jokamiehenoikeutta riippumatta siitä, mihin marjat poiminnan jälkeen menevät. Vaikka keräisimme marjoja omaan pakastimeen, mutta samalla roskaamme luontoa tai kaivamme maata ja kävelemme toisen pihapiirin läpi, se ei kuulu jokamiehenoikeuteen.