Vuosina 1935–1970 Suomessa tehtiin tuhansia pakkosterilointeja, jotta ei-halutut ominaisuudet pystyttiin kitkemään väestöstä pois. Lievästi kehitysvammainen Tarmo Alava vietiin väkisin leikkauspöydälle. Yli 50 vuoden jälkeenkään hän ei ole hyväksynyt tapahtunutta.
Suomessa toimenpiteisiin ryhdyttiin, koska uskottiin, että fyysiset, psyykkiset, sosiaaliset ja moraaliset ominaisuudet ovat perinnöllisiä. Pakkosterilointiin joutui muun muassa mielisairaita, kehitysvammaisia, tai ihmisiä, joilla oli fyysisiä poikkeavuuksia. Lisäksi ihmisiä saatettiin painostaa hakemaan itselleen sterilointia.
Pakkosterilointi on aatevirtaus, joka tunnetaan myös nimellä eugeniikka tai rotuhygienia. Idea rotuhygieniasta lähtee ajatuksesta, että ihmisen perinnöllisyyttä pitäisi määrätietoisesti jalostaa.
1800-luvun lopulla pelättiin, että ihmisrotu alkaisi heikentyä ja tämän vuoksi haluttiin, että henkilöiden, joilla on huonoksi määriteltyjä ominaisuuksia, ei anneta lisääntyä.
Suomessa tuli voimaan sterilointilaki vuonna 1935. Tämän nojalla pyrittiin siihen, että kaikki, jotka haluttiin steriloida, myös saatiin steriloitua. Pakkosterilointipykälä poistui laista vasta vuonna 1970.
Tällä aikavälillä lääkintähallituksesta annettiin 4 439 määräystä pakkosterilointiin.
Porilainen Tarmo Alava, 71, oli yksi määräyksen saaneista.
Pakolla leikkauspöydälle
Alavalla on lievä kehitysvamma ja hän menetti kävelykykynsä nuorena. Alava joutui muuttamaan hoitokotiin ollessaan lapsi.
Pahimmaksi kokemuksekseen laitoksessa hän kokee väkisin tehdyn steriloinnin vuonna 1967. Hän oli tuolloin 19-vuotias.
– Lääkärit painostivat ja minut pakotettiin tekemään se. He veivät minut väkisin leikkauspöydälle, muistelee Alava.
Alava muistaa heränneensä leikkauksen jälkeen ja ihmetelleensä, mitä oli tapahtunut.
– Minä kysyin, että mikä hemmetin rätti tuossa minun vatsani päällä oli ja mitä minulle on oikein tehty. Minulle ei kerrottu totuutta.
"Se oli karmea teko"
Tapahtunut häiritsee miestä yhä tänäkin päivänä. Hän kertoo rakastuneensa ja halunneensa lapsia, mutta tämä mahdollisuus otettiin vasten tahtoa pois.
– Kun tulin vanhemmaksi, rupesin miettimään asioita tarkemmin. Kyllä se oli karmea teko. Minä olen miettinyt, minkä takia yhteiskunta tekee tällaisia juttuja, kun on rakastunut ja haluaa tehdä omia lapsia.
– En ole millään tavalla tyytyväinen tähän tilanteeseen, toteaa Alava.
Lapsettomuus aiheutti Alavalle myös itsetuhoisia ajatuksia. Hän pystyy elämään suhteellisen tavallista elämää ja liikkumaan pyörätuolin avulla, joten hän kokee steriloinnin vääryytenä.
"Heidät vain vietiin ja steriloitiin"
Suomen historian dosentti ja rotuhygieniaa tutkinut Markku Mattila kertoo, että Suomessa ensimmäiset sterilointitoimenpiteet tehtiin vuonna 1912 Perttulan keskuslaitoksessa. Tuolloin toimenpiteet tehtiin salassa ilman lain antamaa valtuutta. Operaatioita muun muassa peiteltiin nimeämällä niitä esimerkiksi tyräleikkauksiksi.
Sterilointilain astuttua voimaan ihmisiä alettiin pakottaa tai painostaa leikkaukseen.
– Hyvin useat operaation kohteista saattoivat olla sellaisessa paikassa, että heillä ei ollut mahdollisuutta vastustaa. Tarkoitan esimerkiksi ihmisiä, jotka olivat laitoksessa, vankilassa tai muussa suljetussa paikassa.
– Ei heille ilmeisesti oikein mitään kerrottu. Heidät vain vietiin ja sterilointiin.
Ihmisiä haluttiin vastustuksesta huolimatta leikkauspöydälle
Pakkosteriloinnin kohteet pyrittiin saamaan leikkauspöydille kaikin keinoin.
– Löysin tutkimistani asiakirjoista yhteydenottoja, joissa ilmoitettiin suunnilleen niin, että mielellämme pistäisimme tämän henkilön pakkosterilointiin. Tällä hetkellä kuitenkaan data henkilöstä ei anna meille mahdollisuutta tehdä päätöstä. Voisitteko antaa dataa näistä, näistä ja näistä asioista, niin voimme tehdä sterilointipäätöksen?
Lisäksi esimerkiksi lääkintähallitukselta pyydettiin lupaa saada virkavallan apua potilaan väkisin kuljettamisessa leikkauspöydälle. Lupaa ei kuitenkaan myönnetty.
– Tällaista ei ollut, että poliisi olisi tullut hakemaan ja kirkuva ja kieltäytyvä ihminen olisi raahattu leikkauspöydälle ja paiskattu ja köytetty kiinni ja sitten leikattu.
Mattila pitää kuitenkin mahdollisena, että laitoksissa asuneita raahattiin leikkauspöydille omin voimin ilman virkavallan apua.
"Nainen saadaan hyväksymään sterilointi, kun asia oikein hänelle selitetään"
Mattilan mukaan heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä pyrittiin saamaan leikkaukseen painostamalla. Tällaiseen ihmisryhmään kuului esimerkiksi sosiaalihuollon varassa eläviä.
Mattilan mukaan sosiaalihuollon ammattilaiselle suunnatussa lehdessä oli vuonna 1959 kirjoitus, jossa todettiin, että saatujen kokemusten perusteella useimmissa tapauksissa nainen suostuu sterilointiin, "kun se vain hänelle oikein esitetään".
Kirjoituksessa viitattiin nimenomaan vapaaehtoiseen sterilointiin, mutta kirjoittaja painotti, että sosiaaliviranomaisen tulisi aktiivisesti neuvoa epäsosiaalisen elämäntavan omaavia ihmisiä, kuten aviottomien lasten äitejä, steriloimiseen.
– Se mitä oikein esittäminen tarkoittaa, jää meidän tulkintamme varaan. Mutta se voi olla sitä, että painostetaan ja uhkaillaan vaikka lasten huostaanotolla tai sosiaalituen lakkauttamisella.