Viimeaikojen kuuma puheenaihe, vanhustenhoidon ongelmat, eivät ole ainakaan helpottumassa, kertovat suomalaisten vanhenemisesta kertovat tilastot. Iäkkäiden kansalaisten määrä on nimitääin räjähtämässä käsiin: vuonna 2050 yli 85-vuotiaiden määrä on yli kaksinkertainen nykyiseen verrattuna.
– Tartun työllisyyteen ihan henkilökohtaisesti. Tämä kuva kertoo siitä, kuinka vaudikasta ikääntyminen nyt on, sanoo MTV Uutisten politiikan toimituksen päällikkö Jussi Kärki esitellessään pylpyröitä alla olevassa kuvassa.
Kun Kärki syntyi vuonna 1966, yli 85-vuotiaita oli runsaat 13 000. Viime vuonna 2018 ikäihmisiä oli vajaat 148 000 eli yli kymmenkertainen määrä. Vuoteen 2050 mennessä luku ehtii tuplaantua – ja enemmänkin.
– Sitten aikanaan, kun ajattelin itse liittyä tähän joukkoon, meitä on jo yli 380 000.
– Tämä kuva kertoo se, että viime päivien puheenaihe, vanhustenhoidon ongelmat, eivät ole ainakaan helpottumassa, Kärki sanoo.
Lue myös: Valtiovarainministeriöltä karut luvut: Julkisia menoja on leikattava hallituskaudella ainakin 2 miljardilla eurolla
Tarvitaan miljardiluokan sopeutukset
Valtiovarainministeriön virkamiehet esittävät ensi vaalikaudelle vähintään kahden miljardin euron säästöjä tai veronkorotuksia. Virkamiesarvion mukaan veroja voi kiristää vain hyvin rajallisesti, jotta talouskasvu ei vaarannu.
Ministeriö arvioi, että 2020-luvulla julkista taloutta pitäisi vahvistaa yhteensä seitsemällä miljardilla eurolla, mistä merkittävä osa on laskettu soteuudistuksen varaan.
Poliitikoilla on viesti, että talouskasvu ja työllisyyden kasvu hoitavat ongelmat. Onko näin ollut, jos katsotaan historiaa?
– Osittain on ollut, tästä hyvä esimerkki kuluva hallituskausi, mutta ei olisi vastuullista laskea sen varaan että talouskasvu hoitaisi nämä meidän julkisen talouden pitkän aikavälin ongelmat jotka liittyvät muun muassa väestön ikärakenteen kehitykseen, sanoo valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Martti Hetemäki MTV Uutisten haastattelussa.
Lue myös: Veroväittely käy kiivaana: Valtionvarainministeriö vilautti verojen nostoa ja sai työnantajapuolen varpailleen
Suomea uhkaa Italian kohtalo
Virkamiesten kaavailemien 7 miljardin euron sopeuttamistoimien tarkoituksena on pitää velka kohtuullisella tasolla. Jos mitään ei tehdä, velka lähtee jyrkkään nousuun ja se kaksinkertaistuu vuoden 2050 tienoilla.
– Silloin Suomi kolkuttelisi jo EU:n tähän hetken murheenkryyniä Italiaa ja sen velkatasoa, Kärki toteaa.
Kärjen mukaan tilanteeseen löytyy simppeli lääke: työllisyyden parantaminen.
– Sipilän hallituskaudella työllisyysaste on noussut jo reippaasti, mutta valtiovarainministeriö on liittynyt siihen kuoroon, jonka mukaan tämä ei riitä mihinkään.
– Tarvitaan 75 prosentin työllisyysaste, mikä tarkoittaa 100 000 uutta työpaikkaa.
Kärjen mukaan ongelmana on kuitenkin se, että helpoimmat työllistymiskeinot on jo käytetty ja samalla maailmantalouden veto hiipuu.
– Jos työllisyysastetta yritetään vielä tästä nostaa, silloin keskusteluun nousevat astetta vaikeammat asiat.
– Niitä ovat paikallisen sopimisen huomattava lisääminen työpaikoilla, yleissitovuus ja aito, kunnollinen perhevapaauudistus, joka parantaisi nuorten naisten asemaa työmarkkinoilla, Kärki listaa.