Syntyvyydestä luvassa entistä karumpia lukuja – pääministeri Rinne haastattelutunnilla: "Me ei selvitä tästä kehityksestä ilman työperäistä maahanmuuttoa"

Syntyvyys laskussa Suomessa - toimisiko Viron malli meillä? 8:17
Video: Virossa syntyvyys on kasvussa – toimisiko sama malli meillä?

Pääministeri Antti Rinne (sd.) otti tänään kantaa syntyvyyden laskuun. Hänen mukaansa ratkaisuja tilanteeseen voi löytyä lapsiperhepolitiikasta ja työperäisestä maahanmuutosta.

Tilastokeskuksen tällä viikolla julkistamien ennakkotietojen mukaan Suomessa syntyi tammi-elokuun aikana 30 431 lasta eli 2 014 lasta vähemmän kuin vastaavana aikana viime vuonna.

– Tämä tarkoittaa hankalaa tulevaisuutta, jos ei löydetä keinoja tilanteen korjaamiseen. Mitään nopeita keinoja tämän korjaamiseen ei ole, Rinne totesi Ylen Pääministerin haastattelutunnilla.

Suomen väkiluku kasvoi Tilastokeskuksen mukaan tammi-elokuun aikana 6 468 hengellä. Väestönkasvua ylläpiti muuttovoitto ulkomailta, sillä maahanmuuttoja oli 12 071 enemmän kuin maastamuuttoja. Myös viime vuonna Suomen väestönkasvu oli yksinomaan nettomaahanmuuton varassa.

Tilastokeskus julkaisee uuden ennusteensa Suomen väkiluvun kehityksestä huomenna maanantaina. Edellinen koko maan väestöennuste julkaistiin marraskuun puolessavälissä.

Vuonna 2018 väestömäärään suhteutettua syntyvyyttä mittaava kokonaishedelmällisyysluku oli 1,41 vauvaa yhtä synnytysikäistä naista kohti, kun edeltävänä vuonna luku oli 1,49 ja vuosikymmenen vaihteessa 1,87. Syntyvyys on laskenut koko 2010-luvun ajan ja lasku on jyrkentynyt vuoden 2015 jälkeen.

Antti Rinne nostaa esiin naisten työurat ja ansiotason.

– Kyllä se tosiasia on, että vanhemmuus on syönyt naisten eläkkeiden tasoa merkittävästi. Naisten työurat ja palkkakehitys on keskeiset asiat, joihin pitää pystyä muuttumaan, jotta ne, joilla on mahdollisuus ja halu hankkia lapsia, pystyvät sen tekemään. Nämä ovat isoja asioita.

Pääministeri korostaa myös palveluiden merkitystä.

– Olen huolissani siitä, keskitytäänkö oikeisiin asioihin, jos ei esimerkiksi lapsiperheiden palveluita kehitetä. Meidän on kyettävä rakentamaan koko palveluverkko sellaiseksi, että lapsiperheet kokevat, että heillä on tukea.

Hän nostaa esiin myös työllisyysasteen merkityksen hyvinvointivaltion palveluiden ylläpitämisessä sekä työperäisen maahanmuuton.

– Mielestäni on ollut jo pitkän aikaa selvää, että me ei selvitä tästä näköpiirissä olevasta kehityksestä ilman työperäistä maahanmuuttoa. Meidän täytyy pystyä 2040-luvulle asti nostamaan työllisyysastetta ja tarvitaan myös työperäistä maahanmuuttoa. Se tarkoittaa sitä, että haetaan toimenpiteitä, jotka edesauttavat koulutetun työvoiman tuloa Suomeen. Nämä kaikki johtavat siihen, että Suomi kestää tämän murroksen, joka on näköpiirissä.

Lue myös:

    Uusimmat