Noin 4–7 prosenttia työikäisistä suomalaisista tunnistaa itsessään työholistisia taipumuksia.
Luvut ovat Työterveyslaitoksen tällä hetkellä käynnissä olevasta ja vielä julkaisemattomasta väestökyselystä, kertoo Työterveyslaitoksen (TTL) tutkimusprofessori Jari Hakanen. Hakasen mukaan ei ole olemassa tietoa siitä, onko työholismi lisääntynyt tai vähentynyt vuosien varrella.
– Suomessa on kautta aikojen arvostettu ylenpalttista työntekoa ja podettu korostunutta vastuuntuntoa ja syyllisyyttä tekemättömistä töistä. Tällainen ajattelu on hellittämässä varsinkin nuoremmilla sukupolvilla, ja myös vapaa-aikaa osataan arvostaa. Pitkällä aikavälillä työholismin voisi siis olettaa vähentyneen, Hakanen arvioi.
Hakasen mukaan asia voi kuitenkin olla yhtä lailla toisinpäin. Uudet ajasta ja paikasta vapaat työn tekemisen tavat, autonomian lisääntyminen sekä itseohjautuvuus varsinkin työpaikoissa, joissa on kovaa kilpailua ja arkipäiväistynyt ylityökulttuuri, saattavat lisätä työholismia.
Hakanen ei usko koronaviruksen aiheuttaman poikkeuksellisen laajan etätyötilanteen vaikuttaneen työholisteihin kovin radikaalisti. Työholistinen työskentelytapa on yleensä sitkeä ja pysyvä olosuhteista riippumatta. Osa saattaa tehdä entistä enemmän töitä, ja osalla esimerkiksi perhe voi hillitä työn tekemistä paremmin kotona kuin työpaikalla.
Lue myös: Tässäkö Suomen vahvan koronaotteen salaisuus? Ministeri paljasti: Etätyöluvut poikkeukselliset Euroopan-tasolla
TTL:n julkaisemattoman väestökyselyn perusteella työholisteja on eniten esimiehissä. Työholisti yleensä pyrkii asemaan, jossa on mahdollista tehdä rajattomasti työtä ja jossa saa paljon vastuuta ja autonomiaa. Media- ja mainonta-aloilla työholisteja on keskimääräistä enemmän.