Suomessa oikeudenkäynnit venyvät valtavasti, Ruotsi pistää paljon paremmaksi: "Suomen surkean hidas oikeusjärjestelmä on häpeäpilkku, kansalaisen oikeusturva vaarantuu"

Asianajajaliiton mukaan Suomi on oikeusvaltio ja toimii monelta osin hyvin, mutta oikeudenhoidossa on kuitenkin vakavia ongelmia.

– Pintaa syvemmälle katsottuna oikeudenhoidossa on niin vakavia ongelmia, että ne vaarantavat kansalaisen oikeusturvan. Ihmiset eivät uskalla enää hakea oikeutta asialleen, koska odotusaika on toivottoman pitkä, liitto kertoo tiedotteessaan.

Koskettaa satojatuhansia ihmisiä

Käräjäoikeudet käsittelevät Suomessa vuosittain noin 580 000 asiaa. Useita satojatuhansia suomalaisia on siis vuosittain tekemisissä oikeuslaitoksen kanssa.

Suomen 27:stä käräjäoikeudesta vain neljä saavutti vuonna 2018 sekä rikos- että laajoissa riita-asioissa käsittelyaikatavoitteet.

– Itäisen Euroopan maat ovat meitä hitaampia oikeudenkäynneissä, mutta se ei tietenkään ole kovin hyvä vertailukohta, Asianajajaliiton puheenjohtaja Jarkko Ruohola sanoo.

Ruotsissa asiat hoituu

Liiton mukaan naapurimaamme Ruotsi pärjää asiassa huomattavasti meitä paremmin. Ruotsissa on asetettu tavoitteet eri tavalla ja ne saavutetaan.

Liiton mukaan samaan aikaan kun Suomessa käsittelyajat ovat 20 vuoden aikana vain pidentyneet, Ruotsissa oikeusprosesseja on saatu selvästi lyhennettyä.

Asianajajaliiton mukaan Suomessa on viime vuosien aikana keskitytty monien palveluiden, kuten soten ja poliisihallinnon uudistuksiin, mutta oikeudenhoidon uudistus on jäänyt lähinnä käräjäoikeusverkoston supistamiseen.

Ylipitkät käsittelyajat ovat laajalti tiedossa

Liiton mukaan ongelmaa ei ole edes yritetty ratkaista, vaikka eri oikeusasteiden ylipitkät käsittelyajat ovat olleet jo vuosia tiedossa.

Jarkko Ruohola on asiasta huolissaan.

– Aiheelta tuntuu puuttuvan poliittinen mielenkiinto eli niin sanottu mediaseksikkyys, koska oikeudenhoidon toimivuus koskettaa vain niitä ihmisiä, joilla on joku oikeusjuttu vireillä. 

– Ei ole ihme, että monille tavallisille suomalaisille tulee aikamoisena yllätyksenä, että oma hometalo-, rakennus- tai työsuhderiita seisoo oikeudessa vuosia. Oikeutta hakevat ehtivät harmaantua ennen päätöksen saamista.

Suurta kokonaisuutta ei johda kukaan

Tavallisen kansalaisen voi olla vaikea käsittää, miksi hänen asiansa käsittely voi kestää vuosikausia esitutkinnassa, syyteharkinnassa ja tuomioistuimessa.

– Oikeudenhoidossa ei ole mitään säädettyjä enimmäiskäsittelyaikoja. Jos sitten kansalainen haluaa valittaa siitä, miksi hänen asiansa käsittely kestää niin kauan ja kysyy, keneen asiassa voisi ottaa yhteyttä, niin siinäpä hyvä kysymys, Ruohola sanoo.

Liiton mukaan Suomen oikeusjärjestelmä on niin pirstaloitunut, ettei suurta kokonaisuutta johda kukaan ja asiakas on unohtunut.

Asianajajaliitto korostaakin, että Suomessa olisi tarve oikeudenhoidon uudistukselle.

– Miten saadaan digitaalisuutta hyödyntävä ja kustannustehokas järjestelmä, joka ottaa huomioon myös kansalaisen edun? Nyt on korkea aika ryhtyä toimiin oikeusjärjestelmän kehittämiseksi.

Kyse resursseista ja asenteista

Tunnetun asianajajan Riitta Leppiniemen mukaan pitkissä käsittelyajoissa on kyse resursseista, mutta myös asenteista ja työtavoista.

– Me annemme jutun velloa liian pitkään. Tuomioistuimen pitää ottaa roolia siinä, ettei juttu laajene liikaa. Syyttäjän pitäisi mennä todella nopeasti tutkintaan mukaan ohjaamaan juttua. Avustajan pitäisi tulla heti alussa mukaan ja ottaa juttu haltuun, hankkia heti vastanäyttöä, Leppiniemi listaa.

Leppiniemi toivoo myös oikeuden puheenjohtajilta tiukkaa prosessinjohtoa.

– Heidän pitää selvittää, mistä jutussa on kyse ja mihin pitäisi keskittyä. Pitäisi jo alussa katsoa riidattomat asiat, koska niistä ei näyttöä tarvita. Iso asia rikosasioissa on se, paljonko näyttöä tarvitaan samasta asiasta.

Onko näyttö toistettava hovissa?

Leppiniemi toivoo myös, että vielä hänen työuransa aikana lopetettaisiin kaikkien asioiden toistaminen hovioikeuksissa.

– Ruotsi on meitä edellä tässä. Miten hyödyntää käräjäoikeuden todistajatallenteet? Alusta asti rikosjutuissa pitäisi tallentaa kuulustelu. Se parantaisi myös esitutkintojen laatua.

Leppiniemen mukaan Suomessa olisi myös syytä pohtia sitä, että uusien ilmiöiden ja uuden lainsäädännön osalta pitäisi olla ohituskaista korkeimpaan oikeuteen.

– Nyt kestää jopa viisi vuotta, ennen kuin jutut etenevät korkeimpaan oikeuteen. Toivoisin, että meillä olisi enemmän kolmen tuomarin kokoonpanoja ja että meidän korkein oikeus antaisi enemmän ratkaisuja.