Mainos

Suomessa kirjattu kasvihavaintoja jo 1700-luvulta – valtavaa aineistoa tallennetaan tutkimuksen käyttöön

10:00

Suomen ainutlaatuisen laajoja kasvihavaintoja 1700-luvun puolivälistä lähtien tallennetaan tutkimuksen käyttöön.

Yllä olevalta videolta voit katsoa keskustelun ilmastonmuutoksen vaikutuksista Suomeen. 

Vanhin aineisto perustuu professori Adolf Mobergin kokoamiin lähes 45 000 havaintoon. Niistä on julkaistu tutkimus, joka valottaa ilmaston vaikutusta viljely- ja luonnonkasveihin runsaan sadan vuoden ajalta.

Kasvihavaintoja analysoimalla voidaan selvittää ihmiskunnan vaikutusta ilmaston muutoksiin ja sitä kautta myös kasvien vuotuiseen kasvurytmiin.

Suomalainen data on kansainvälisesti harvinaisen laaja.

– Missään muualla maailmassa ei ymmärtääkseni ole tällaisia tietokokonaisuuksia kuin Suomessa. Klassisina pidettyjen eurooppalaisten datojen määrät esimerkiksi Englannissa ja Sveitsissä ovat vallan vaatimattomia suomalaiseen dataan nähden, kuvailee Mobergin aineistoa analysoinut tutkija Samuli Helama Luonnonvarakeskus Lukesta.

Kasvihavaintoja on kerätty Suomessa systemaattisesti lähes 300 vuotta, ja kerätään yhä.

Vielä 1800-luvulla ilmasto kylmeni

Vuosien 1750–1875 kasviaineiston kokoamisesta ja julkaisemisesta vastasi Helsingin yliopiston fysiikan prosessori Adolf Moberg. Aiemmin vähälle huomiolle jäänyt aineisto sisältää tietoja lähes 200 paikkakunnalta.

Helama, tutkija Jari Holopainen Itä-Suomen yliopistosta sekä kasviasiantuntijana ollut yli-intendentti Henry Väre Luonnontieteellisestä keskusmuseosta ovat tallentaneet Mobergin aineiston digitaaliseen muotoon ja analysoineet sen.

Ella ja Georg Ehrnroothin säätiön tukema tutkimus julkaistiin toukokuussa Agricultural and Forest Meteorology-lehdessä.

Juttu jatkuu uutisvideon jälkeen. 

1:58

– Tutkimuksessa nousi esille, että ilmasto kylmeni ja kasvukausi lyheni, Holopainen taustoittaa. Moberg-tutkimus liittyy hänen laajempaan hankkeeseensa, jonka tarkoitus on selvittää Suomen katovuosien historiaa viimeisen 1500 vuoden aikana.

Vuoden 1846 jälkeen kevään tulo viivästyi yli viikolla ja kasvukausi lyheni. Ajanjaksoon sisältyvät myös suuret nälkävuodet 1860-luvun lopulla.

– Uudempi osa Tiedeseuran aineistosta vuoteen 1955 asti odottaa myös analyysia. Siinä ilmastonmuutoksen voi olettaa jo näkyvän, kun 1800-luvulla koettiin myös viileämpiä vaiheita.

Holopainen arvioi, että aineisto kiinnostaa myös ulkomaisia ilmastonmuutoksen tutkijoita. 

Mainos

Lisää aiheesta

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.