Italialaistutkijat ovat löytäneet Suomesta maailman vanhimmaksi määritetyn pensaan, kerrotaan Turun yliopistosta.
Italialaisen Padovan yliopiston tutkijat löysivät Turun yliopiston tiedotteen mukaan Utsjoelta katajan, jonka iäksi he määrittivät vuosirenkaita tutkimalla 1647 vuotta.
Tutkijoiden löytämä kataja on ikämäärityksen mukaan alkanut kasvaa Utsjoella vuonna 260. Kasvi on kuollut vuonna 1906.
Tutkijat arvelevat, että sen kasvu on alkanut jopa aiemmin, sillä kasvin kaikkia elinvuosia on heidän mukaansa lähes mahdotonta laskea.
Tutkimusryhmään kuulunut Marco Carrer Padovan yliopistosta kertoo, että kyseessä on maailman vanhin vuosirenkaita laskemalla määritetty pensas ja vanhin tällä menetelmällä ikämääritetty puuvartinen kasvi Euroopassa.
– Kataja on maailmalla laajimmalle levinnyt puulaji. Sitä kasvaa Alaskasta Etnaan ja Japanista Skotlantiin, aina merenpinnan tasolta kasvillisuuden ylärajoille, Carrer selvittää tiedotteessa.
– Kataja on erittäin monipuolinen laji, joka sietää paahtavia lämpötiloja ja kuivuutta esimerkiksi hiekkadyyneillä, mutta kestää myös todella kylmiä olosuhteita jäätiköiden lähellä. Ja nyt se on näiden ennätysten lisäksi vielä maailman vanhin pensas.
Lue myös: Maailman varhaisin metsä löydetty: "Se oli aika outo"
Näin kataja löytyi
Tutkijat löysivät katajan vieraillessaan Utsjoella Turun yliopiston Kevon tutkimusasemalla.
He löysivät kasvin viiden kilometrin päästä tutkimusasemalta vuonna 2021. Silloin he määrittivät kyseisen katajan iäksi 1242 vuotta.
He kuitenkin palasivat Utsjoelle vuonna 2024 ja saivat silloin tarkennettua ikämääritystä, jolloin katajan iäksi paljastui huimat 1647 vuotta.
Lisäksi tutkimusryhmä löysi Utsjoelta neljä muutakin yli 1 000 vuotta vanhaa katajaa.
– Tiettävästi Suomen vanhin kataja ja vanhin puuvartinen kasvi oli ennen tätä löytöä 1070-vuotias Lemmenjoelta löydetty yksilö. Suomen katajien ikäennätys parani siis kerralla lähes 600 vuodella Kevon tutkimusaseman johtaja Otso Suominen Turun yliopistosta toteaa.
Tutkimusryhmä tutki arktisten ja subarktisten alueiden vanhoja katajia Suomen lisäksi Grönlannissa, Islannissa, Färsaarilla, Norjassa, Ruotsissa ja Pohjois-Uralilla.
Utsjoen lisäksi yli tuhat vuotta vanhoja katajia löytyi Abiskon tutkimusaseman läheltä Kiirunasta, Ruotsista.
– Tutkimme puiden renkaita, joista saa arvokasta tietoa ilmaston muutoksista ja kasvillisuuden kehityksestä. Kaukana pohjoisessa puut kuitenkin alkavat väistyä pienempien kasvien tieltä. Siksi meidän oli tarpeen keskittyä hyvin yleiseen ja pitkäikäiseen lajiin, joka pystyy kuitenkin tuottamaan renkaita puiden tavoin: kataja oli täydellinen tutkimuksiimme, tutkimusryhmään kuulunut Angela Luisa Prendin Padovan yliopistosta kommentoi.
Lue myös: Tutkijat löysivät merkkejä ilmiöstä, joka tuhoaisi nyt sähköverkkomme
Katajista apua ilmaston tutkimiseen
Tutkijoiden oli Turun yliopiston tiedotteen mukaan mahdollista laskea yksittäisen katajan kasvun tarkat kalenterivuodet vertaamalla ristiin useiden samalta alueelta kerättyjen vanhojen katajien vuosirenkaita.
Katajien avulla tutkijat voivat tarkastella esimerkiksi tuhansia vuosia sitten tapahtuneita ilmaston vaihteluita, poikkeuksellisia sääilmiöitä tai muita katajan kasvuun vaikuttaneita tapahtumia.
Tietoja voidaan hyödyntää myös arkeologisten puumateriaalilöytöjen tarkkaan ajoittamiseen.
Turun yliopiston Kevon tutkimusasema kuuluu pohjoisia maaympäristöjä tutkivien tutkimusasemien INTERACT-verkostoon, jonka kautta italialainen tutkimusryhmä saapui Kevon tutkimusasemalle EU-rahoituksen tuella.
– Tutkimusasemamme valikoitui tutkimusryhmän kohteeksi, koska se on Manner-Euroopan pohjoisin tutkimusasema kansainvälisessä INTERACT-verkostossa. Autoimme tutkimusryhmää löytämään sopivia tutkimuskohteita ja valitsemaan vierailulle otollisen ajankohdan sekä annoimme tukea käytännön työskentelyyn, kuten tarvittavien lupien hakemiseen, Suominen kertoo.