Mainos

MTV Uutiset sai tiedot karusta raportista: Jopa kolmannes tutkittujen hoivakotien asiakkaista ei ulkoillut kertaakaan kuukauden aikana – "Asiakkaiden ulkoilu ei toteudu ja lääkehoidossa on virheitä"

MTV Uutisten saamien tietojen mukaan Etelä-Suomessa peräti kolmannes liki sadan tutkitun yksityisen ikäihmisten hoivakodin asiakkaista ei ulkoillut kertaakaan koko kuukauden aikana. Ajanjakso koskee tämän vuoden tammikuuta. Asia käy ilmi Etelä-Suomen aluehallintoviraston vielä julkaisemattomasta selvityksestä.

Asiantuntijan mukaan viimeisin vuosi osoittaa sen, että yksiköiden omavalvonta ei toimi. 

– Tämä vuosi on näyttänyt sen, että se omavalvonta ei ole toiminut. Se on liki mahdottomuus, että se omavalvonta juurtuu hyvin, jos henkilökunta on näin vaihtuvaa kuin se tällä hetkellä on, toteaa Etelä-Suomen aluehallintoviraston sosiaalihuollon ylitarkastaja Maria Borg.

– Henkilökunnan pitäisi olla mukana ovavalvonnan tekemisessä ja pohtimisessa. Voidaan kysyä, kenen tekemä se on, jos henkilökunta ei ole pysyvää. Ja eihän se riitä, että tehdään suunnitelma. Tärkeintä on se, että itse asia ymmärretään. 

Ulkoilu ei toteudu, lääkehoidon virheitä, tieto ei kulje...

Onko se yleistä, että omavalvonta ei toimi?

– On. Ja kyllä minä ajattelen, että tämä on surullinen tilanne. Että kun asiakkaat menevät hoivakotiin, niin täytyisihän sen elämän olla muutakin kuin sitä, että ne perusasiat hoituvat.

– Omavalvonnan toimimattomuus näkyy arjen työssä niin, että asiakkaiden ulkoilu ei toteudu, lääkehoidon virheinä, tieto ei kulje tarpeeksi työntekijältä toiselle, kirjaamisissa on puutteita, asiakkaille ei ole tehty hoito- ja palvelusuunnitelmaa tai se on tehty kovin viiveellä, Borg luettelee.  

Kuinka paljon hoiva on vain sitä välttämätöntä, jossa viriketoiminta jää täysin tekemättä?

– Sitä tapahtuu liian usein ja se on iso harmi tässä.

Etelä-Suomessa on liki sata yksityistä vanhusten hoivakotia, joissa ulkoileminen on kaikkea muuta kuin itsestäänselvää.

– Tämä otanta on 97 hoivayksikköä. Asiakkaista 33 prosenttia ei ollut ulkoillut lainkaan tammikuussa. 

Mistä se kertoo?

– Ehkä se kertoo siitä, että henkilökunta vaihtuu, niin ei tunneta asiakkaita ja heidän tarpeitaan. 

Tarvetta fysio- ja toimintaterapeuteille sekä sosionomeille

AVI:n saamissa vastauksissa tuotiin esiin, että tammikuussa oli liian kylmä ulkoilla ja etteivät vanhukset halua ulkoilla talvella.

– Luin rivien välistä, että on hämmästelty sitä, että tällaista asiaa kysytään, mutta kyllä mielestäni Suomessa on talvi aika pitkään. On aika hurjaa, jos koko Suomessa olevan pitkän kylmän ajanjakson aikana ollaan vain sisätiloissa, Borg arvioi.

Borgin mukaan henkilökunnan pitäisi olla moniammatillisempaa.

– Olisko siellä enemmän sijaa esimerkiksi fysioterapeuteille, toimintaterapeuteille ja sosionomeille?  Että tuotaisiin asiakkaille muutakin elämänlaatua kuin se terveydenhuolto. Vaikkakin terveydenhuollon ammattihenkilöitä tulee olla eniten, koska vanhuksilla on sairauksia ja lääkityksiä.

"Runsaasti läheltä piti -tilanteita"

Ulkoilutus on yksi niistä monesta asiasta, joita yksiköiden omavalvonnan pitäisi tarkkailla. Omavalvonnan idea on muun muassa minimoida riskejä ja varmistaa hoidon laatu. 

Omavalvonnan puutteet vaikuttavat kokonaisvaltaisesti – muun muassa hygieniaan, ravitsemukseen ja lääkitykseen.

– Runsaasti on näitä läheltä piti -tilanteita. On unohdettu antaa lääkkeitä tai niitä on annettu viiveellä. Eihän tämmöisiä tietysti pitäisi tapahtua.

– Tai onko asiakas kaatunut? Tai on ollut lähellä, että on päässyt karkaamaan? Borg luettelee.

– Tai esimerkiksi ravitsemustilan seuranta on ollut hirveän heikolla tasolla. Ei ole huomattu, että asiakkaan paino on lähtenyt laskemaan. Ei ole seurattu tilannetta eikä puututtu esimerkiksi pohtimalla sitä, että tarvitseeko asiakas lisää proteiinia. 

Ongelmat yhtä lailla kotihoidon puolella

Minkälaisia epäkohtia on paljastunut kotihoidossa viimeisen vuoden aikana?

– Asiakkaan käynti on saattanut unohtua. Asiakas odottaa käyntiä tiettyyn aikahaarukkaan, niin se venyy. Hoivakodeissa ollaan yhdessä kiinteistössä, niin yleensä joku huomaa, mutta kotihoidossa ollaan yksin ja asiakas on yksin kotona. 

– Ongelmat ovat samanlaisia kuin hoivakodeissa eli hoitajien ja esimiesten saatavuus ja vaihtuvuus. Kotihoidosta olen vielä hoivayksikköjäkin enemmän huolissani. Sinne ei näytä olevan tulossa mitoitusasiaa, vaan 0,7 on tulossa hoivakoteihin. 

Asiantuntijan mukaan kotihoidossa ei ole tiettyä asiakasmäärää, toisin kuin hoivakodeissa.

– Hoivakodissa pystytään vaikuttamaan paremmin henkilökunnan työergonomiaan. On hoivasänkyjä ja nostureita. Kaikilla kotona asuvilla sellaisia ei ole. Kotihoidossa hoitaja kohtaa vielä laajemman kirjon erilaisia asiakkaita kuin hoivakodeissa ja töitä tehdään huomattavasti enemmän yksin. 

Kiire huolettaa jälleen

Borg on huolissaan kiireestä.

– Jos se käynti asiakkaan luona on 15 minuuttia, niin siinä varmasti ehditään antamaan lääkkeet ja huolehtimaan nesteet ja ruoat. Mutta kun puhutaan siitä, että kuntoutetaan ja kannustetaan omatoimisuuteen, niin epäilen, että kuinka paljon sellaista pystytään tekemään. Tämä ei ole kritiikki hoitajille. 

Ylitarkastaja muistuttaa, että kotihoidon asiakkaista iso osa on yksinasuvia.

– Jos kotihoidon työntekijä käy 10 minuuttia tai vartin viisi kertaa päivässä, niin kyllähän asiakas vuoteessa pärjää, mutta onko se sitten laadukasta elämää? Borg pohtii. 

Perjantaina julkaistava selvitys koskee vain yksityisiä hoivakoteja.

– Kuntien ja meidän resurssit ovat menneet yksityisten hoivakotien valvontaan ja tämä on luonnollista, koska epäkohtailmoituksia on tullut eniten niistä yksiköistä.

Borg muistuttaa, että yksiköiden välillä on eroja ja joukossa on yhtä lailla hyvin toimivia paikkoja ja samankin palveluntuottajan yksiköissä.

Lisää aiheesta
    Mainos
    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja