MTV Uutisten selvitys: Hoivakotipaikkajonoissa suuret erot kaupunkien kesken – osa jonottaa yli lain rajan

2:20
Hoivakotipaikkajonoissa suuret erot kaupunkien kesken, osa jonottaa yli lain rajan – katso MTV Uutisten selvitys tästä.

Kunnilla on ongelmia saada vanhoille ihmisille hoivakotipaikkoja, koska hoitajia on vaikeasti saatavilla. Tämä näkyy suurena hoivakotipaikkaa odottavien määränä.

Hoivakotipaikan voi saada keskimärin alle kuukaudessa tai sitten siihen menee liki kolme kuukautta, riippuen kunnasta.

Attendo on sanonut kunnille tänä vuonna jo kolmisensataa kertaa "ei-oota", koska hoivakotipaikalle ei voi ottaa asiakasta hoitajapulan vuoksi. 

"Tilanne Espoossa täysin poikkeuksellinen"

Esimerkiksi Espoossa tilannetta kuvaillaan täysin poikkeukselliseksi. Pisimpään odottanut asiakas on ollut jonossa yli 100 päivää.

– Tämänhetkinen tilanne Espoossa on täysin poikkeuksellinen, sillä kesäkuuhun asti olemme pystyneet tarjoamaan paikkaa 90 vuorokauden sisällä. Myös jonottavien määrä on poikkeuksellisen korkea. Yleensä jonottajien määrä on vaihdellut 30–50 henkilön välillä, Espoon kaupungin vanhusten palvelujen johtaja Minna Hoffström sanoo.

Pitkäaikaispaikkojen kysyntä on siis kasvanut huomattavasti ja tällä hetkellä kaikki Espoon tehostetun palveluasumisen paikat ovat täynnä.

– Myöskään ostopalvelutuottajat eivät ole kesä-elokuun ajalta pystyneet tarjoamaan Espoolle lisäpaikkoja henkilöstöpulan vuoksi. Osaltaan olemme hakeneet apua tilanteeseen sillä, että joitain Espoon lyhytaikaisista paikoista on muutettu pitkäaikaishoidon paikoiksi ja muutamia yhden hengen huoneita on väliaikaisesti muutettu kahden hengen huoneiksi.

Tilanne on haastava Espoossa, mutta myös valtakunnallisesti.

– Taustalla on koronatoimien akutisoima henkilöstöpula, joka kärjistää ongelman. Kaikki kulminoituu siihen, että hoivakodeissa ei ole henkilökuntaa, jotta paikat saataisiin maksimaalisesti otettua käyttöön (hoitajamitoitus). Lisäksi työntekijöiden koronatartunnat ovat valitettavasti jonkin verran deltavariantin myötä lisääntyneet ja siitä aiheutuvat altistukset ja karanteenit ovat entisestään hankaloittaneet henkilöstötilannetta erityisesti tehostetussa palveluasumisessa.

Vantaalla jonotetaan sairaalapaikoillakin

Vantaalla ollaan sitä mieltä, että kenenkään ei pitäisi joutua odottamaan hoivakotipaikkaa yli lain salliman kolmen kuukauden rajan. Nyt osa vanhoista ihmisistä ei pysty enää jonottamaan hoivakotipaikkaa kotonaan, vaan odottavat sitä nyt sairaalapaikalla ja täten vievät paikkoja sairaalahoitoa tarvitsevilta.

Tilanne on kiusallinen. Ylipäätään hoivaa odottavien määrä kasvaa.

– Tällä hetkellä jonossa on reilu 160 asiakasta, jotka jonottaa tehotetun palveluasumisen paikkaa. Se on paljon ja luku kasvaa koko ajan. Ensimmäistä kertaa minun historian aikana ollaan tällaisissa lukemissa. Ikävä kyllä osa on jonottanut yli sen 90 päivääkin, mikä lakisääteinen on, kertoo Nina Linja, joka toimii Vantaan kaupungilla palvelupäällikkönä.

"Omaishoitajillakin toimintakyky on voinut osittain romahtaa"

MTV Uutiset selvitti suurten kaupunkien hoivakotijonot. Vaikka Espoossa tilannetta kuvaillaan täysin poikkeukselliseksi, Espoossa hoivakotipaikan saa keskimäärin alle kuukaudessa, kun esimerkiksi Kuopiossa sitä pitää odottaa liki kolme kuukautta. Kuopiosta oli saatavilla vain vuoden 2021 ensimmäisen puoliskon keskiarvo.

Ja Espoon jonoluku on vain puolet Vantaan luvusta. Vantaalla ongelman yhtenä syynä pidetään koronaa. Pandemia on heikentänyt toimintakykyä niin kotihoitoa tarvitsevien kuin omaishoitajienkin kohdalla.

– Omaishoitajillakin toimintakyky on voinut osittain romahtaa koronan takia, koska hekään eivät ole päässeet pois sieltä kotoa.

Osa vanhoista ihmisistä odottaa pitkään

Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kuopiossa osa odottaneista on jonottanut hoivakotipaikkaa yli lain määräämän kolmen kuukauden maksimiajan. Osalle heistä paikkaa on tarjottu, mutta asiakkaat eivät ole ottaneet paikkaa vastaan.

– Meillä on myös pidempään odottaneita asiakkaita, mutta heidän kohdallaan on kyse siitä, että he haluavat ehdottomasti paikan vain tietystä yksiköistä. He tietävät, että odotus kestää ja heille tarjotaan paikkaa toivomastaan yksiköstä, kun sellainen vapautuu. Osalle heistä on saatettu tarjota paikkaa myös muualta kuin heidän toivomastaan yksiköstä, kun 90 vuorokauden raja on alkanut täyttyä, mutta he ovat kieltäytyneet tarjotusta paikasta, kertoo Espoon Hoffström.

"Koska ei ole hoitajia, niin paikkoja ei voi käyttää"

Esimerkiksi Attendo on tänä vuonna joutunut vastaamaan kunnille kolmisensataa kertaa, että hoivakotipaikkaa ei heillä antaa, koska hoitajia ei ole saatavilla.

– On hirveä sääli, että meillä paikkoja periaatteessa olisi ja tarvetta on, mutta koska ei ole hoitajia, niin paikkoja ei voi käyttää, tiivistää Nina Linja.

Lisäksi Attendosta kerrotaan MTV Uutisille, että monessa kunnassa kriteerit asumispalveluihin pääsemiseen on nostettu niin korkeiksi, että moni palvelua tarvitseva ei pääse edes hoivapaikkajonoon. Viesti yhtiöstä on se, että lakiin pitäisi kirjata subjektiivinen oikeus hoivaan ja kriteerien pitäisi olla valtakunnallisesti yhtenevät.

"Meidän pitää vähentää sääntelyä"

Hyvinvointiala ihmettelee, miksi viranomanen rajoittaa vaikeassa tilanteessa hoiva-avustajien käyttöä, vaikka laki ei sitä rajoita.

– Hoitajapulaa ei ole lähdetty riittävän aikaisessa vaiheessa ratkomaan. Meidän pitää vähentää sääntelyä, että me saamme riittävästi henkilöstöä hoivakoteihin täyttämään sitä tarvetta, mikä ikääntyneillä tällä hetkellä on, Hyvinvointiala Hali ry:n johtaja Arja Laitinen.

Laitinen kertoo, että lupa- ja valvontaviranomainen määrittää yksityisten toimijoiden mahdollisuutta käyttää hoiva-avustajia välittömässä työssä.

– Määrä on yleensä 1/15 tai 1/10 asiakasta kohden. Julkisella puolella tätä ei ole. Tämä sääntely on siinä mielessä erikoinen, että henkilö kelpaa yhteen vuoroon viitenä päivänä viikossa, mutta on muissa vuoroissa "epäpätevä".

Valvooko tätä jonotilannetta aktiivisesti kukaan?

Hyvinvointiala Hali ry:n mukaan jonot tulisi ilmoittaa kuukausittain ja nykyistä tarkemmin. Jotkut kunnat ilmoittavat tiheään, jotkut kerran vuodessa.

Valvooko tätä jonotilannetta aktiivisesti kukaan?

– Oma kokemukseni on, että ei, toteaa Hyvinvointiala Hali ry:n johtaja Arja Laitinen.

Omavalvontasuunnitelmat löytyvät tai sitten eivät

Myös omavalvonnassa on merkittäviä puutteita, toteaa Laitinen.

– Niitä omavalvontasuunnitelmia ei löydy lainkaan kotisivuilta tai sitten niin, että jos kunnassa on vaikka seitsemän yksikköä, niin siellä on yksi omavalvontasuunnitelma, joka kattaa ne kaikki ja se ei myöskään ole lain mukaisessa tilanteessa. 

– Omavalvontasuunnitelma on koko valvonnan ydin.

Hoitajamitoituksen lakisääteinen asteittainen nostaminen seitsemään hoitajaan kymmentä asiakasta kohden ei ole ainakaan toistaiseksi aiheuttanut hoitajien tiuhaa hakeutumista hoivakoteihin. Huoli tulevasta on suuri. Vantaalla pelätään, miten kasvava hoitajamitoitusvaatimus saadaan täytettyä. 

– Kyllä minulla suuri huoli on sen suhteen, että kun me ei nyt nykyisiäkään kaikkialla pystytä täyttämään, niin miten meidän käy tulevaisuudessa, kun mitoitusvaateet tästä vain kasvaa, Linja toteaa. 

– Jos vaihtoehto on se, että kaikkialla on mitoitus 0,7, niin entistä harvempi saa sitä hoivaa hoivakodeissa, tiivistää Halin Laitinen.

Laitinen toivoo, että hoivan mitoituksen siirtymäaikaa pidennettäisiin.

– Jotta ikääntyneet eivät jää tarvitsemansa hoivan ulkopuolelle.

1. huhtikuuta 2023 voimaan astuva laki edellyttää vähintään 0,7 mitoitusta vanhusten ympärivuorokautiseen tehostetussa hoivassa.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja