Suomenlahden happitilanne yhä erittäin huono

Tutkijoiden mielestä sinilevä on ainoastaan Suomenlahden ekosysteemin näkyvin ongelma.

Suomenlahden ekosysteemi oireilee tutkijoiden mukaan pahasti.

-Maalta mereen tuleva kuormitus on Suomenlahdella vähentynyt. Sen sijaan rehevöitymisen aiheuttamasta syvänteiden huonosta happitilanteesta johtuen sisäinen kuormitus on ennätyslukemissa, sanoi tutkimuspäällikkö Pentti Välipakka Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksesta tutkimusalus Muikulla tänään Kotkassa.

Muikku lähtee Kotkasta Suomenlahdelle kahden viikon matkalle selvittämään rannikkovesien levä- ja happitilannetta. Matkalla kymmenen tutkijaa selvittää meren tilaa 57 paikassa itäisellä Suomenlahdella ja Saaristomerellä.

-Syvänteiden pohjilta ovat pohjaeläimet kuolleet, sanoi Välipakka.

-Hapettomuus on levinnyt vuodesta 1996 lähtien ja meren sisäinen kuormitus kasvanut ulkoista suuremmaksi. Tilannetta pahensi se, kun jääpeite tuli viimeksi Suomenlahdelle poikkeuksellisen varhain ja syvänteiden happikato kasvoi, summasi Välipakka.

Eteläisten rannikkovesien tila on heikentynyt viime vuosikymmenellä huolimatta ulkoisen kuormituksen selvästä alenemisesta. Aiempien kesien tutkimustulokset osoittavat, että syynä on pohjalle vuosikymmenten mittaan kertyneen fosforin vapautuminen veteen.

Sinilevä vain jäävuoren huippu

Suomenlahden sisäisen kuormituksen kasvuun on syynä juuri syvänteiden huono happitilanne. Se vapauttaa pohjalle vuosikymmenien mittaan kertyneitä ravinteita. Pintaan niitä on tullut runsaasti ja odotuksissa oli paha leväkesä "jos ilma on lämmin". Fosforia on nyt noussut pintaan saman verran kuin sitä tulee ulkoa.

-Toistaiseksi Suomenlahdella ei ole kuitenkaan syntynyt suuria sinilevälauttoja, vaan levät ovat pysyneet sekoittuneina meriveteen, arvioi Välipakka.

-Suurimmat sinilevän esiintymät ovat heinäkuun lopulla tai elokuun puolella. Siksi on hyvinkin mahdollista, että levää tulee vielä ja paljon, Välipakka totesi.

Tutkijoiden mukaan ulkoista kuormitusta olisi edelleen vähennettävä merialueilla, jotta sisäinenkin kuormitus saataisiin laskemaan. Merenpohjan tervehtyminen vie kuitenkin paljon aikaa.

Muikun Kotkasta alkaneen tutkimusmatkan toteutuksesta ja rahoituksesta vastaa Suomen ympäristökeskus (SYKE) yhteistyössä Kaakkois-Suomen, Uudenmaan ja Lounais-Suomen alueellisten ympäristökeskusten kanssa. Matkan johtajana toimii SYKE:n erikoistutkija Pentti Kangas.

Alustavat tutkimustulokset julkistetaan Helsingissä perjantaina 8. elokuuta.

(MTV3-STT)