Suomenlahdella leijuva keltainen sumu nimettiin jo siitepölyksi – erikoistutkija lyö nyt tiskiin kuvat, jotka paljastavatkin sen olevan karmaisevan jättimäinen "saastepatja"

Julkaistu 04.06.2019 17:34 (Päivitetty 06.06.2019 10:38)

Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Seppo Knuuttilan mukaan toisinaan Suomenlahdella meren yllä leijuva keltainen pilvi on peräisin laivojen pakokaasuista.

MTV Uutiset kertoi eilen, että helsinkiläinen Aila oli viimeviikkoisella risteilyllä havainnut Suomenlahdella jättimäisen keltaisen siitepölypilven.

Ailan kuvaama pilvi.

Lue myös: "Se oli keltaista sumua horisontissa" – Tallinnan-risteilyllä ollut Aila kuvasi hämmentävän näyn Suomenlahdella

Turun yliopiston siitepölytiedotuksen yksikön johtaja Annika Saarto arveli kyseessä olevan mäntypuun siitepölypilvi.

Knuuttila kuitenkin arvelee toisin. Hän kertoo MTV Uutisille, että on havainnoinut vastaavaa ilmiötä kotoaan Helsingin Lauttasaaresta vuosikausia.

– Pakokaasupilvi on näkyvissä aina, kun säätila sen mahdollistaa. Uutisessa olevassa kuvassa kyseessä ei siis ollut siitepölypilvi, vaan laivojen pakokaasuista peräisin oleva saastepilvi.

– Lisäksi uskon, että mikäli siitepöly kulkisi ilmassa maalta merelle, tapahtuisi se korkeammalla ilmassa, Knuuttila kertoo.

Saastepatjoja syntyy merenpinnan läheisyyteen erityisesti keväisin, mutta myös talvisin.

Pakokaasupilvi jää lähelle veden pintaa

Pakokaasupilvi sen sijaan jää leijailemaan matalalle meren ylle erityisesti keväällä, kun merenpinnan lähettyvillä ilma on viileämpää, kuin korkeammalla ilmakehässä.

– Sen takia laivan savupiipuista tupruava pakokaasu ei nouse ylemmäs, vaan jää lähelle merenpintaa ikään kuin keltaiseksi saastepatjaksi. Tämä johtuu inversiotilanteesta.

Saastepatja on havaittavissa myös Helsingin edustalta, kun katsoo tarpeeksi pitkälle ulapalle.

Saastepilvi kuvattuna Bornholmeilta huhtikuussa 2013. Saaren länsipuolitse kulkee Itämeren vilkkain laivaväylä.

Laivat saastuttavat runsaasti

Suomenlahdella laivaliikenne on tiheää Helsingin ja Tallinnan välillä sekä erityisesti Suomenlahden ulapalla on paljon liikennettä Venäjälle, Knuuttila kertoo.

EU:n rikkidirektiivi on vuoden 2015 alusta lähtien Knuuttilan mukaan parantanut ilmanlaatua ja vähentänyt rikkipäästöjä, mutta ongelmana on edelleen lisääntyvä laivaliikenne, joka kasvattaa päästöjä.

Ratkaisu laivaliikenteen päästöjen vähentämiseen olisi Knuuttilan mukaan esimerkiksi nesteytetyn maakaasun, LNG:n, käyttö polttoaineena laivapolttoöljyn asemasta. Se ei sisällä lainkaan rikkiä.

– Nykyisin laivojen piipusta tupruaa rikin lisäksi hiukkasia ja typen oksideja, jotka rehevöittävät Itämerta

Jos verrataan uuteen bensiinikäyttöiseen henkilöautoon, autolautan päästöt ovat selvästi suuremmat. Grafiikka vuodelta 2017 (yksikköpäästökertoimet eivät ole Knuuttilan mukaan muuttuneen vuoden 2017 jälkeen) paljastaa, että kuljettua kilometriä kohden yhden autolautan hiukkaspäästöt vastaavat yli 100 000 henkilöauton päästöjä. Typen oksidien päästöt ovat yhtä suuret kuin yli 160 000 henkilöauton päästöt ja rikkidioksidipäästöt vastaavat yli 300 000 henkilöauton päästöjä

Lue myös: Laivojen typpipäästöt rehevöittävät Itämerta – jätevesipäästöt vähentyneet, ilmapäästöt suuria

2:16

Laivaliikenteen vaikutus Itämeren tilaan on edelleen merkittävä, vaikka päästöjä on jo vähennetty monin tavoin. Haastattelussa Seppo Knuuttila.

Jutun lopussa olevan grafiikan kuvatekstiä täsmennetty 6.6.2019 kello 10.38: Lisätty tieto, miltä vuodelta grafiikka on peräisin sekä avattu sanallisesti grafiikan sisältöä laajemmin.