Suomenhevosessa sekoittuvat sitkeys, vaatimattomus ja oma pää: "Sopii suomalaiseen säähän ja luonteeseen"

suomenhevonen 1
Suomenhevoskasvattaja ja yrittäjä Mirkka Lehtosen hevostallilla Nummelassa. Lehtikuva

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu

    MTV UUTISET - STT

    Mirkka Lehtonen tapasi Tulipuheen 17-vuotiaana. Tummanpunarautias suomenhevosruuna oli kiertänyt tallilta toiselle, eikä se enää luottanut ihmisiin.

    Mirkka Lehtonen sai kiukkuisen vuokrahevosensa puolelleen, ja täysi-ikäistyttyään hän osti sen omakseen.

    – Kun se alkoi luottaa minuun, myös siihen pystyi luottamaan kuin kallioon. Se oli täydellinen hevonen, teki ihmisen puolesta mitä tahansa, Lehtonen kuvailee.

    Tulipuhe lopetettiin 90-luvun puolivälissä, mutta suomenhevoskipinä ei sammunut. Nyt Lehtonen omistaa Vihdin Nummelassa ratsastuskoulun, jossa lähes kaikki tallin asukkaat ovat suomenhevosia. Lisäksi hän kasvattaa suomenhevosia.

    – Suomenhevonen sopii suomalaiseen säähän ja luonteeseen. Se on sitkeä, periksiantamaton ja vaatimaton mutta tarvittaessa myös omapäinen.

    Mahdollinen valttikortti matkailuun

    Satavuotiaan Suomen hevosrotu on oikeastaan 110-vuotias, sillä suomenhevosten kantakirja perustettiin vuonna 1907. Sittemmin se on jaettu neljään jalostussuuntaan: työhevonen, juoksija, ratsu ja pienhevonen.

    Raviurheilun ja hevoskasvatuksen keskusjärjestön Suomen Hippoksen jalostusjohtaja Minna Mäenpää uskoo, että eri suuntaukset ovat eduksi pienen rodun säilymiselle. Eri linjojen välillä tapahtuu risteytyksiä, mikä vähentää sukulinjojen kapeutumista.

    – Nyt tilanne on ihan hyvä, mutta sukulinjojen kaventumiseen on kiinnitettävä kasvatuksessa huomiota, Mäenpää huomauttaa.

    Myös Päivi Laine, Ypäjän hevosopiston kehittämispäällikkö ja yksi suomenhevosesta kertovan Arjen sankari -teoksen kirjoittajista, sanoo suomalaiskasvattajien tuntevan pienen geenipoolin riskit hyvin. Hänen mukaansa tilanne on parempi kuin Ruotsin ja Norjan kylmäverisillä, joiden käyttökin on suomenhevosta yksipuolisempaa.

    Laineen mukaan suomenhevosta ei kasvateta vain rodun ylläpitämisen vuoksi vaan nimenomaan tekemiseen.

    – Suomenhevosen jalostuksessa kriteerinä on aina sen käytettävyys, eivät epäoleelliset asiat, kuten väri.  

    Lue lisää aiheesta:
    Kotimaa

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •