Suomalainen FINNARP-retkikunta on tehnyt tutkimus- ja huoltotyötä Etelämantereella. Maanosa ei ole minkään maan omistuksessa, mutta suurvaltapolitiikka heijastuu myös sinne.
Suomen retkikunta saapui tämän kertaiselle operaatiolleen Etelämantereelle joulukuun puolivälissä.
– Saavuimme kuuden sadan kilometrin päähän Etelä-Afrikan Kapkaupungin kautta. Norjan asemalla on isompi kenttä, jonne pystyy laskeutumaan. Siitä eteenpäin tänne Aboa-tutkimusasemalle tulimme pienelle suksikoneella ja laskeuduimme tuohon jäätikölle, kertoo. Etelämanner-operaatioiden päällikkö Mika Kalakoski.
Kalakoski on kokenut Etelämantereen kävijä. Helsingistä yhteys Suomen Aboa-tutkimusasemalle toimii tänä vuonna entistä paremmin Starlink-satelliittiyhteyden ansiosta.
Lue myös: Suurvaltojen kiinnostus Etelämannerta kohtaan kasvaa: "Siellä on järjestelmiä, joita voidaan käyttää myös vakoiluun"
Etelämantereella kesä on parhaillaan kääntymässä syksyyn. Haastattelun aikana Aboa kylpee auringossa, ja pakkasta on muutama aste. Sää voi kuitenkin vaihdella suuresti.
– Meillä on myös jäätäviä sumuja, joissa koko vuori on pilven sisässä ja ilmankosteus on hyvin korkea, Kalakoski kertoo.
Ajoittain Etelämantereella puhaltavat voimakkaat myrskytuulet. Tuuli voi puhaltaa jopa 50 metriä sekunnissa. Silloin ulkona rakennusten välilläkin liikkuminen voi olla vaarallista.
– Tällä kertaa tuuli kävi vain hetkellisesti myrskylukemissa. Meillä on ollut aika kiva sää täällä, Kalakoski sanoo.
