Maailmalla kehitellään keinotekoisia ratkaisuja hidastaa jäätiköiden sulamista, mutta haasteina ovat mittakaava ja hintalappu.
Tutkijoiden mukaan kuluva vuosi on ollut erikoinen, sanoo Norjan Huippuvuorilla nyt jo yli kuusi vuotta työskennellyt ja asunut Heikki Lihavainen.
Lihavainen toimii Huippuvuorille rakennetun integroidun arktisen alueen havainnointijärjestelmän (SIOS) johtajana.
– Tänä vuonna monet jäätiköt eivät ole päässeet palautumaan, vaan ne ovat koko ajan menettäneet jäätikkömassaa. Yleensä talven aikana jäätiköt keräävät massaa, Lihavainen kertoo.
Yhdeksi syyksi tähän Lihavainen nostaa ennätyksellisen kuuman kesän.
Samansuuntaisia havaintoja on tehty ainakin myös Sveitsissä, jossa maan jäätiköiden tilaa tarkkaileva Glamos-järjestö julkaisi lokakuun alussa vuotuisen raporttinsa. Raportin mukaan Sveitsin jäätiköt ovat sulaneet kuluneen vuoden, vaikka lunta satoikin poikkeuksellisen paljon.
– Heinä- ja elokuun ennätyshelteet yhdistettynä Saharasta lentäneeseen tomuun johtivat siihen, että jäätiköt sulivat vuoden aikana 2,5 prosenttia, raportissa tiivistettiin.
EU:n Copernicus-ilmastopalvelun mukaan kuluvan vuoden kesä oli mittaushistorian kuumin niin Euroopassa kuin globaalistikin.
Huippuvuorille uusi saari
Sveitsin jäätiköiden sulamisella on ollut vaikutuksia muun muassa maarajoihin. Sveitsi ja Italia ovat sanoneet muuttavansa maiden välistä rajaa Alpeilla. Sveitsi on jo vahvistanut sopimuksen, mutta Italian vahvistusta odotetaan mediatietojen mukaan edelleen.
Huippuvuorilla jäätiköiden sulamisen vaikutukset näkyvät suoraan muun muassa sulamisvesien määrissä.
– Tämän huomaan itsekin päivittäisessä elämässä. Sulamisvesijoet ovat huomattavasti vesirikkaampia, Lihavainen kertoo.
Toiseksi konkreettiseksi esimerkiksi jäätiköiden sulamisen vaikutuksista hän nostaa muutokset Huippuvuoriin: saarien määrä on kasvamassa yhdellä.
– Paljon on tullut arvioita siitä, milloin tämä tapahtuu. Monien arvioiden mukaan vuonna 2050 saisimme uuden saaren, ja pääsaari Spitsbergen (eli Länsimaa) pienenisi, Lihavainen kertoo.
Uusi saari olisi noin 3,4 prosenttia koko pääsaaren pinta-alasta.
"Merenpintojen nousuun sitouduttu"
Suuressa mittakaavassa jäätiköiden sulaminen vaikuttaa ennen kaikkea merenpintojen nousuun. Tutkimusprofessori Aku Riihelän mukaan merenpinnat nousevat tulevaisuudessa jäätiköiden sulamisen takia oli mikä oli.
– Tiettyyn määrään merenpinnan nousua olemme jo tavallaan sitoutuneet. Mutta tulevaisuudessa on vielä paljon pelivaraa siinä, mikä on lopputulema ja millä aikavälillä, Riihelä Ilmatieteen laitokselta kertoo STT:lle.
Merenpintojen nousun lisäksi jäätiköiden sulamisella voi olla Riihelän mukaan paikallisesti merkittäviä vaikutuksia. Esimerkiksi monissa paikoissa Aasiassa ihmisten juomavesi tulee vuoristojäätiköiltä. Jäätiköiden sulamisen myötä ihmiset eivät enää välttämättä saa vettä yhtä tasaisesti kuin aiemmin.
– Voi muodostua tuhoisia jäätikkötulvia, jos esimerkiksi sulamisvesijärvi puhkaisee jäätikön reunaman, ja vesi syöksyy alas.
Isoilla ja pienillä sama suunta
Tärkeimmät ja isoimmat jäätiköt ovat Grönlannin mannerjäätikkö ja Antarktis eli Etelämanner.
– Kummankaan suhteen tilannetta ei voi sanoa hyväksi. Ne ovat menettäneet massaa huomattavia määriä tämän vuosituhannen aikana, Riihelä sanoo.
Kuluva vuosi ei Riihelän mukaan ole ollut ennätyshuono kummallekaan jäätikölle, mutta merkkejä käänteestä parempaan ei ole kuitenkaan nähtävissä. Molemmat jäätiköt ovat menettäneet jäätä enemmän kuin ovat keränneet uutta.
Yhden hyvän merkin Riihelä kuitenkin nostaa esille: osissa itäistä Antarktista ja Grönlannin rannikolla sataa nykyisin enemmän lunta kuin aikaisemmin.
– Tämä voi johtua siitä, että lämpenevään ilmakehään mahtuu enemmän vesihöyryä, joka toimii polttoaineena lumisateelle.
Riihelä kuitenkin varoittaa, että tähän positiiviseen kehityssuuntaan voivat helposti vaikuttaa kohoavat lämpötilat. Mikäli lämpötilat edelleen nousevat, voivat lumisateet vaihtua vesisateiksi. Lumisade on hyväksi jäätiköille ja kasvattaa niiden massaa, vesisade ei.
Myös pienempien jäätiköiden tilanne kehittyy pitkälti samaan suuntaan isojen kanssa.
– Niin Alpeilla, Alaskassa kuin Aasiassakin vuoristojäätiköt ovat menettäneet massaa. Joitakin yksittäisiä poikkeuksia voi toki olla, jos lumisadetta on saatu alueella poikkeuksellisen paljon.
Keinotekoiset ratkaisut avuksi?
Riihelän mukaan maailmalla pohditaan tällä hetkellä useita mielenkiintoisia keinoja hidastaa jäätiköiden sulamista keinotekoisilla ratkaisuilla. Pohdinnassa ovat muun muassa keinot, joiden avulla merijäätä voitaisiin synteettisesti muodostaa tai sen muodostumista voitaisiin kiihdyttää.
– Haasteena (keinotekoisissa ratkaisuissa) on kuitenkin vaadittu mittakaava. Tarve olisi sadoilletuhansille ellei jopa miljoonille neliökilometreille, jotta isompia vaikutuksia todella saataisiin aikaan.
Lisäksi tällaiset ratkaisut ovat Riihelän mukaan potentiaalisesti hyvin kalliita. Tehokkaimpana keinona jäätiköiden sulamisen estämiseksi hän pitää edelleen lämpötilojen nousun hillintää.