Maailmalla kehitellään keinotekoisia ratkaisuja hidastaa jäätiköiden sulamista, mutta haasteina ovat mittakaava ja hintalappu.
Tutkijoiden mukaan kuluva vuosi on ollut erikoinen, sanoo Norjan Huippuvuorilla nyt jo yli kuusi vuotta työskennellyt ja asunut Heikki Lihavainen.
Lihavainen toimii Huippuvuorille rakennetun integroidun arktisen alueen havainnointijärjestelmän (SIOS) johtajana.
– Tänä vuonna monet jäätiköt eivät ole päässeet palautumaan, vaan ne ovat koko ajan menettäneet jäätikkömassaa. Yleensä talven aikana jäätiköt keräävät massaa, Lihavainen kertoo.
Yhdeksi syyksi tähän Lihavainen nostaa ennätyksellisen kuuman kesän.
Samansuuntaisia havaintoja on tehty ainakin myös Sveitsissä, jossa maan jäätiköiden tilaa tarkkaileva Glamos-järjestö julkaisi lokakuun alussa vuotuisen raporttinsa. Raportin mukaan Sveitsin jäätiköt ovat sulaneet kuluneen vuoden, vaikka lunta satoikin poikkeuksellisen paljon.
– Heinä- ja elokuun ennätyshelteet yhdistettynä Saharasta lentäneeseen tomuun johtivat siihen, että jäätiköt sulivat vuoden aikana 2,5 prosenttia, raportissa tiivistettiin.
EU:n Copernicus-ilmastopalvelun mukaan kuluvan vuoden kesä oli mittaushistorian kuumin niin Euroopassa kuin globaalistikin.
Huippuvuorille uusi saari
Sveitsin jäätiköiden sulamisella on ollut vaikutuksia muun muassa maarajoihin. Sveitsi ja Italia ovat sanoneet muuttavansa maiden välistä rajaa Alpeilla. Sveitsi on jo vahvistanut sopimuksen, mutta Italian vahvistusta odotetaan mediatietojen mukaan edelleen.
Huippuvuorilla jäätiköiden sulamisen vaikutukset näkyvät suoraan muun muassa sulamisvesien määrissä.
– Tämän huomaan itsekin päivittäisessä elämässä. Sulamisvesijoet ovat huomattavasti vesirikkaampia, Lihavainen kertoo.
Toiseksi konkreettiseksi esimerkiksi jäätiköiden sulamisen vaikutuksista hän nostaa muutokset Huippuvuoriin: saarien määrä on kasvamassa yhdellä.
– Paljon on tullut arvioita siitä, milloin tämä tapahtuu. Monien arvioiden mukaan vuonna 2050 saisimme uuden saaren, ja pääsaari Spitsbergen (eli Länsimaa) pienenisi, Lihavainen kertoo.Uusi saari olisi noin 3,4 prosenttia koko pääsaaren pinta-alasta.