Suomella on ollut oma tutkimusasema Etelämantereella nyt 30 vuotta. Antarktiksen toistaiseksi säilynyt puhtaus on tehnyt mantereesta poikkeuksellisen antoisan tutkimusmaaston usealle tieteenalalle.
Tänäänkin Ilmatieteenlaitoksen tutkijat sinetöivät Etelämantereella lateksiseen ilmapalloon ilmastointiteipillä tuuli-, ilmanpaine-, lämpötila-, kosteus- ja paikannusanturit.
Suomalaistutkijat ovat yksi kymmenestä radioluotausryhmästä, joiden kansainvälisessä yhteisponnistuksessa selviää kuinka tarkaksi sääennusteen voikaan rakentaa.
"Emme tutki pelkästään Etelämannerta, tutkimme maapalloa"
Meteorologia on yksi kärkialoista, joilla suomalaisella Etelämanner-tieteellä tulee nyt täyteen 30 vuotta. Etelämantereen tutkimusasema Aboa valmistui Vestfjellan alueelle Kuningatar Maudin maalle helmikuun alussa 1989.
Sitä pyörittävä Suomen Etelämanner-logistiikka FINNARP toimii valtion budjetista tulevalla 850 000 eurolla suomalaisten tutkimusretkikuntien tukikohtana.
– Me emme tutki täällä pelkästään Etelämannerta, vaan me tutkimme maapalloa. Suomalaiset tutkijat ovat tekemässä täällä sellaista työtä, josta saadaan tietoa koko maapallon tilasta, sanoo FINNARP-päällikkö Mika Kalakoski.
Lue myös: Etelämantereen jää sulaa ennennäkemätöntä vauhtia – Suomalaistutkijalta kylmäävä arvio: "Vaikka kaikki päästöt laitettaisiin kuriin tänään, sulaminen jatkuu"
Etelämantereella on oma ilmastonsa
Suomen ja pohjoisten alueiden arktisiin puitteisiin tottuneilla tekijöillä on annettavaa äärimmäisen etelänkin oloissa, sillä ongelmanratkaisu kylmyydessä on samantyyppistä.
Suomen talven perusteella ei Etelämantereen koko planeettaa koskevia muutoksia voi kuitenkaan ymmärtää.
– Reunaehdot fysikaalisille prosesseille ovat pohjoisesta pallonpuoliskosta poikkeavat. Etelämantereella on laaja yhtenäinen mannerjäätikkö ja siellä on oma ilmasto, omat piirteensä lämpötilan, sademäärien, tuulien ja ilmankosteuden suhteen.
– Antarktiksen suuren mittakaavan ilmastoa ei ymmärtää tekemällä mittauksia pelkästään pohjoisessa, summaa tutkimusprofessori Timo Vihma ilmatieteenlaitokselta.
Maaston mittasuhteet katoavat helposti
Etelämantereella on kokeneenkin helppo kadottaa maaston mittasuhteet. Teollisen toiminnan saasteita ja ihmisen toiminnan muita jälkiä on ehtinyt kulkeutua alueelle vasta vain vähäisiä määriä.
Vuorimuodostelma, joka näyttää olevan saavutettavissa kävelemällä, voikin vaatia päivien kelkkamatkan. Näkyvyys on kirkkaina päivinä paljaallakin silmällä useita satoja kilometrejä.
Kiistatta maailman laajin puhdas alue on mantereenkokoinen laboratorio usealle tieteelle ja niiden käytännön sovelluksille, kun häiriötekijöitä ei ilmakehässä ole.
Viiteen otteeseen Etelämantereella tutkimuksia tehnyt Maanmittauslaitoksen Jyri Näränen on kansainvälisellä huipulla painovoimaan perustuvassa maannousututkimuksessa.
– Me osaamme tehdä tutkimusta Fennoskandiassa, jonka lisäksi viime jääkauden jälkeisiä maannousualueita ovat vain Pohjois-Kanada ja Etelämanner. Ymmärrämme Suomessa maannousua kansainvälisesti todella hyvin ja viemme Etelämantereelle sitä asiantuntemusta, jota on täällä pitkään kehitetty, Näränen sanoo.
Lue myös: Suomalaisretkikunta ääriolosuhteissa Etelämantereella – ”Tuulee 32 metriä sekunnissa, ulkona työskentely mission impossible”
GPS rekisteröi maankuoren liikkeet
Yksi Aboan pysyvistä mittalaitteista on geodeettien tutkimuksia varten kallioperään ankkuroitu GPS-vastaanotin, joka on nakuttanut paikkatietoa yhtäjaksoisesti vuodesta 2003 saakka. Tällaiset pitkät aikasarjat ovat kysyttyä valuuttaa tutkimuslaitoksissa ympäri mailman.
GPS on rekisteröinyt maankuoren liikkeet millien osien tarkkuudella. Näitä tietoja tarvitaan muun muassa silloin, kun halutaan tietää paljonko Etelämantereen jäät ilmastonmuutoksen vaikutuksesta todellisuudessa sulavat.
Laivanrakennnuksen tarpeisiin jääkuormatutkimuksia Etelämantereella johtava Aalto yliopiston Pentti Kujala tarvitsee tietoa, jotta alusten rakenteet ovat tulevaisuudessakin oikean vahvuisia. Jään ominaisuudet ovat etelässä ja pohjoisessa erilaisia ja alusten tilaajia ympäri maailman.
Itämeren jäät ovat yksivuotisia, kun taas Antarktiksen monivuotiset jäät ovat lujempia ja paksumpia. Mutta nekin ovat muuttumassa, kun ilmasto lämpenee.
Lue myös: Miltä tuntuu työskennellä Etelämantereella tai nukkua kopissa keskellä Grönlantia? Suomalainen Mikko tietää: "Jääkarhu mursi oven"
Mannerjäätiköstä lohkeilee jäävuoria, joiden ominaisuudet on tunnettava törmäämisenkin varalta. Laivojen elinkaari on vuosikymmeniä ja niiden suunnittelijoiden pitää kiikaroida tulevaisuuteen, jotta laivarakenteet toimivat parhaalla mahdollisella tavalla myös tulevina vuosikymmeninä.
– Ilmakehä muuttuu ja jääolosuhteet muuttuvat eikä laivoja voi enää suunnitella vain historialliseen kokemukseen perustuen. Tässä muutoksessa meidän pitää ymmärtää jääkuormaa eri olosuhteissa. Jään massa ehkä pienenee ja rakenne ohenee, mutta se liikkuu jatkossa enemmän, Kujala listaa.
Kujalan mielestä Etelämantereella on oltava paikan päällä ensikäden tiedon saamiseksi. Laivateräksen ja jäiden kohtaaminen on todennettava kenttämittauksilla.
– Suomen kannalta yksi iso asia on, että muutkin maat on siellä. Kun Suomi on varteenotettava arktinen osaaja, meidän pitää olla läsnä siellä missä muutkin. Me emme ole mitenkään ainoat tässä maailmassa, jotka ymmärtävät jäätä, mutta meidän pitää panostaa siihen, että pysymme eturintamassa.