Aiemmin Etelämantereen retkikuntalaisilla saatettiin napsaista umpisuoli pois ennen matkaa äkillisen tulehdusriskin minimoimiseksi. Nykyisin umpilisäkkeet kulkevat mukana tutkimusasemalle siinä missä muukin matkaan osallistuvan sisuskalusto.
– Aikoinaan retkikuntiin lähtijöiltä poistettiin umpisuoli, kun kulkuyhteydet Etelämantereelta pois olivat heikommat, kertoo Etelämanner-operaatioiden päällikkö Mika Kalakoski Ilmatieteen laitokselta.
– Nykypäivänä katsotaan, että lääkehoidolla pystytään sen verran hyvin hoitamaan tällaisia äkillisiä tilanteita, että etukäteen ei umpilisäkkeitä poisteta enää keneltäkään.
Retkikuntaan osallistuminen edellyttää kuitenkin hyvää perusterveyttä, joten vaatimukset ovat tiukat. Kesäaikaankin Etelämantereen kelit voivat olla lentokelvottomat pari-kolme viikkoa putkeen, jolloin sairastuneen on hankala päästä muualle hoitoon.
– Meillä on aika laajat laboratoriotutkimukset ja terveystarkastukset ennen kuin lähdetään matkaan. Tänne tulijoilla ei saisi olla sellaisia sairauksia, jotka voivat edellyttää välitöntä sairaalahoitoa tilan heiketessä. Myöskään toimintakykyyn vaikuttavia sairauksia, kuten valkosormisuutta ei saisi olla, Kalakoski kuvailee.
Vieraslajien torjuntaa
Suomalainen FINNARP 2023-tutkimusryhmä saapui Etelämantereelle suomalaisten Aboa-tutkimusasemalle viime tiistaina. Aluksi ryhmässä on viisi jäsentä: retkikunnan johtaja eli Mika Kalakoski, erikoisuunnittelija, konemestari, lääkäri ja emäntä. Tammikuun puolivälissä ryhmä täydentyy vielä kahdella painovoimamittauskampanjan tutkijalla.
