Maailmanlaajuinen kiinnostus Etelämannerta kohtaan on kasvanut viime vuosina. Kiina on kasvattanut läsnäoloaan maanosassa, ja Venäjä kertoo löytäneensä sieltä öljyä. Donald Trumpin paluu Yhdysvaltojen johtoon tekee Etelämantereen tulevaisuudesta entistä epävarmemman.
Etelämanner on ainutlaatuinen alue maailmassa, sillä ei ole minkään valtion hallinnassa. Maanosan käyttö vain tieteeseen ja tutkimukseen on vahvistettu Etelämanner-sopimuksella, joka solmittiin Kylmän sodan aikana vuonna 1959. Suomi liittyi sopimukseen vuonna 1984.
– Suomi on päättävä osapuoli Etelämanner-sopimuskokouksissa, ja olemme sitä kautta pyrkineet varmistamaan, että Etelämantereella keskitytään tieteeseen ja ympäristön suojeluun, kertoo Arktisen keskuksen tutkimusprofessori Timo Koivurova.
Suomi on myös ollut joukossa maita, joka haluaa hallita Etelämantereen kasvavia turistivirtoja. Etelämanner on herkkä alue, ja sen luonto on ainutlaatuista.
Lue lisää: Suomen retkikunta tekee tutkimustyötä Etelämantereella: ”Olosuhteet ovat äärettömän vaikeat”
Jännitteet heijastuvat
Moni maa on tehnyt Etelämantereesta aluevaatimuksia, mutta juuri Etelämanner-sopimus on mahdollistanut niiden jäädyttämisen. Se on myös mahdollistanut maanosan säilymisen stabiilina ja suurvaltakilpailun ulkopuolella. Täysin irrallaan maailmanpolitiikasta Etelämanner ei kuitenkaan ole. Suurvaltojen välisistä jännitteet heijastuvat myös jäiseen maanosaan.
Monilla mailla on Etelämantereella tutkimusasemia. Kiina perusti Etelämantereelle jälleen uuden tutkimusaseman viime vuonna. Useita asemia on myös Venäjällä.
– Siellä on järjestelmiä, joita voidaan käyttää myös vakoilutarkoitukseen. Ja niitä ei ole pelkästään Kiinalla, Venäjällä tai Yhdysvalloilla, vaan lähes keskeisillä valtioilla, Koivurova kertoo.
Myös Suomella on Etelämantereella Aboa-tutkimusasema, jolla tehdään pitkäjänteistä tutkimustyötä.
Sotilaallista toimintaa ei saa harjoittaa
Koivurova muistuttaa, että sotilaallista toimintaa ei Etelämanner-sopimuksen mukaan saa alueella harjoittaa. Sen estäminen ja todentaminen on kuitenkin käytännössä hyvin vaikeaa.
Esimerkiksi ajatushautomo CSIS totesi vuonna 2023, että Kiinan Etelämantereelle perustamien satelliittiasemien muuntaminen sotilaskäyttöön kävisi käden käänteessä. Sen mukaan Antarktiksella on mahdollisuus päätyä suurvaltakilpailun näyttämöksi.
Venäjä puolestaan kertoo löytäneensä Etelämantereelta öljyä.
– Venäjä on kertonut Etelämanner-sopimusjärjestelmän kokouksissa, että sen toiminta on sopimuksen mukaista, sillä se on tieteellistä toimintaa, Koivurova sanoo.
Koivurovan mukaan Venäjä on kertonut, että heillä ole aikomusta porata löytämiään öljyesiintymiä, vaan ainoastaan kartoittaa geologista pohjaa. Talouslehti Forbes uutisoi viime kesänä, että Venäjän suorittama luonnonvarojen kartoitus voi ennen pitkää muodostaa uhan Etelämanner-sopimusjärjestelmälle.
Myös Ukrainan sota on näkynyt Etelämanner-sopimuksen kokouksissa, ja vaikuttanut neuvottelijamaiden dynamiikkaan.
Lue myös: Tutkijat katsoivat syvälle "Tuomiopäivän jäätikön" alle tehden pelottavan havainnon
Donald Trumpin toimia Etelämantereen suhteen odotetaan
Tällä hetkellä suuri kysymysmerkki on myös Donald Trumpin paluu Yhdysvaltain presidentiksi. Ensimmäisellä presidenttikaudella Trumpin huomio ei ulottunut Etelämantereelle, vaikka Koivurovan mukaan Trumpin ilmastonmuutoksen todenperäisyyttä vastustavat mielipiteet näkyivät tuolloin Arktisen neuvoston kokouksissa. Nyt voi olla toisin.
– Trumpin hallinto pyrkii nyt voimakkaammin vaikuttamaan siihen, että ilmastonmuutostutkimus pistetään tauolle, Koivurova sanoo.
Yhdysvaltojen harjoittama ilmaston- ja ympäristöntutkimus Etelämantereella on ollut keskeisessä asemassa. Koivurova pitää mahdollisena, että ennen pitkää rahoitus tulee katkeamaan.
– Trumpin prioriteetteihin ympäristönsuojelu ja ilmastonmuutostutkimus kuulu.