Maailmanlaajuinen kiinnostus Etelämannerta kohtaan on kasvanut viime vuosina. Kiina on kasvattanut läsnäoloaan maanosassa, ja Venäjä kertoo löytäneensä sieltä öljyä. Donald Trumpin paluu Yhdysvaltojen johtoon tekee Etelämantereen tulevaisuudesta entistä epävarmemman.
Etelämanner on ainutlaatuinen alue maailmassa, sillä ei ole minkään valtion hallinnassa. Maanosan käyttö vain tieteeseen ja tutkimukseen on vahvistettu Etelämanner-sopimuksella, joka solmittiin Kylmän sodan aikana vuonna 1959. Suomi liittyi sopimukseen vuonna 1984.
– Suomi on päättävä osapuoli Etelämanner-sopimuskokouksissa, ja olemme sitä kautta pyrkineet varmistamaan, että Etelämantereella keskitytään tieteeseen ja ympäristön suojeluun, kertoo Arktisen keskuksen tutkimusprofessori Timo Koivurova.
Suomi on myös ollut joukossa maita, joka haluaa hallita Etelämantereen kasvavia turistivirtoja. Etelämanner on herkkä alue, ja sen luonto on ainutlaatuista.
Lue lisää: Suomen retkikunta tekee tutkimustyötä Etelämantereella: ”Olosuhteet ovat äärettömän vaikeat”
Jännitteet heijastuvat
Moni maa on tehnyt Etelämantereesta aluevaatimuksia, mutta juuri Etelämanner-sopimus on mahdollistanut niiden jäädyttämisen. Se on myös mahdollistanut maanosan säilymisen stabiilina ja suurvaltakilpailun ulkopuolella. Täysin irrallaan maailmanpolitiikasta Etelämanner ei kuitenkaan ole. Suurvaltojen välisistä jännitteet heijastuvat myös jäiseen maanosaan.