Suomen Nato-kysymys esillä brittijulkaisu Financial Timesissa

Nato-keskustelua on lehden mukaan siivittänyt Venäjän entistä agressiivisempi toiminta itäisessä Euroopassa ja Baltiassa. Julkaisu mainitsee Krimin kohtalon lisäksi muun muassa venäläiskoneiden tekemät Suomen ilmatilan rikkomiset.

– Kyllä, totta kai pitää keskustella Nato-jäsenyydestä. Meidän on oltava hyvin varovaisia asian kanssa, emmekä voi sulkea ovea, keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä sanoo lehdelle.

FT muistuttaa, että vaalien ennakkosuosikki Sipilä itse vastustaa jäsenyyttä.  

Lehti on haastatellut myös kolmen muun suuren puolueen puheenjohtajat. 

– Uskon, että Suomi jonain päivänä liittyy Natoon. Milloin, siitä en osaa antaa tarkkaa päivää, sanoo Aleksander Stubb, jota lehti luonnehtii puoluejohtajistamme Nato-jäsenyyttä voimakkaimmin kannattavaksi. 

Stubb arvioi FT:ssä, ettei seuraava hallitus sulje pois jäsenyyttä, ja että jäsenyydestä laaditaan hyötyjä ja haittoja puntaroiva raportti.

Lehden mukaan Antti Rinne on neljän suuren puolueen puheenjohtajista ehkä vahvimmin Nato-jäsenyyttä vastaan, koska se Rinteen mukaan "kasvattaisi (ulkopoliittisia) riskejä". Hän ei kuitenkaan kokonaan sulje pois jäsenyyttä. 

"Päätös mökkivetäytymisessä"

Timo Soini puolestaan sanoo että Suomella "on oltava (Nato-)optio". Soini myöntää että Nato jakaa perussuomalaisia.

FT luonnehtii puoluetta sanoin populistinen ja euro-vastainen.

Soini myös ennustaa, että lopulta saattaa käydä niin, että neljän puolueen puheenjohtajat ja tasavallan presidentti vetäytyvät viikonlopuksi piilopirttiin ja toteavat että "se on toteutettava".

– Kylmän sodan aikana oli ehkä ollut mahdollista pysytellä Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton välisen konfliktin ulkopuolella, muta emme voi enää tehdä niin, jos Baltian aluella on yhteenotto, sanoo puolestaan ulkopoliittisen instituutin tutkija Charly Salonius-Pasternak lehdelle.