Emme voi enää auttaa, totesi seinäjokelainen eläinsuojeluyhdistys: "Tämä ei ole halpaa"
Seinäjoen seudun Eläinsuojeluyhdistys auttaa hylättyjä tai muuten kodittomiksi jääneitä eläimiä.Pienet kuvat Seinäjoen seudun Eläinsuojeluyhdistys ry. Kuvituskuva Shutterstock
Julkaistu 11.12.2024 17:33
Maria Aarnio
lifestyle@mtv.fi
Seinäjoen seudun Eläinsuojeluyhdistys kertoi Facebookissa, ettei voi enää auttaa enempää kissoja.
"Emme voi enää auttaa".
Näin kirjoitti Seinäjoen seudun Eläinsuojeluyhdistys ry Facebookiin joulukuussa 2024. Mukana oli kuva Iivarista –pikkukissasta, jonka mykoplasma oli herpesviruksen myötä yltynyt niin pahaksi, että eläinlääkärikäyntejä vaadittiin useita.
– Hänet on nyt kahdesti tarvinnut nukuttaa nenäontelon huuhtelua varten, jottei hän tukehtuisi räkäänsä. Iivar tarvitsee antibioottia, kortisonia ja flunssalääkettä. Tilanteen seuraamiseksi eläinlääkärissä pitää käydä taas viikon päästä. Tämä ei ole halpaa, yhdistys kuvasi.
Laskutoimitukset paljastivat, ettei yhdistys voisi enää auttaa enempää eläimiä – jo apua saavien hoivaaminen kysyy niin paljon varoja.
Iivar.Kuva Seinäjoen seudun Eläinsuojeluyhdistys ry
Ainakin yksi autettava saapuu jok'ikinen päivä
Seinäjoen seudun Eläinsuojeluyhdistys auttaa hylättyjä tai muuten kodittomiksi jääneitä eläimiä, jotka tarvitsevat eläinlääkäriä monista syistä. Joka päivä löytyy uusi avuntarvitsija – toisina päivinä useita.
– Meillähän on myös koiria ja kaneja, mutta ihan ylivoimaisesti suurin määrä on kissoja. Tämän vuoden lukema kaikille eläimille, joita olemme auttaneet, eli kissoja, koiria, kaneja, marsuja, on ollut muutamaa vaille 400 eläintä, puheenjohtaja Marika Kleimola kuvaa.
Jos kissa ei mahdu eläinsuojeluyhdistyksen sijaiskoteihin, sille yritetään löytää paikka toiselta yhdistykseltä.
– 160 eläintä on lähtenyt meiltä muille yhdistyksille tänä vuonna, koska meillä ei ole ollut tilaa, Kleimola sanoo.
Monet muutkin tosin kamppailevat vastaavien rahahuolien kanssa. Varsinkin autettavia kissoja on yleensä enemmän kuin varoja auttaa.
– Ainakin täällä Etelä-Pohjanmaalla on vähän pienempiä yhdistyksiä kuin me, ja jatkuvasti heilläkin on tiukkaa sekä taloudellisesti että kissamäärän kanssa. Ihan ympäri Suomenkin on tätä ongelmaa, varsinkin syyskaudet ovat kaikista kiireisimpiä aikoja aina eläinsuojeluyhdistykselle.
Esimerkiksi Raahen Löytöeläinkoti etsi joulukuussa 2024 sijaiskoteja, koska yhdistyksen talolla oli jo 47 kissaa.
Populaatiokissat ongelmana: "Ne ovat keskimäärin kymmenestä kissasta sataan"
Takavuosina ongelmana olivat kesäkissat: pieni pentu otettiin kesän alussa, mutta hylättiin syksyllä mökille. Kleimolan mukaan kesäkissaongelma on onneksi vähentynyt, mutta nykyisin kissoja päästetään leikkaamattomana ulkoilemaan vailla valvontaa.
– Siellä sitten sulho kohdataan, ja kissa saattaa käydä naapurin ulkorakennuksessa synnyttämässä pennut. Ongelma lähtee siitä leviämään, Kleimola kuvaa.
Kissan pitäminen kytkemättömänä taajamassa on järjestyslain puitteissa sallittua, mutta se muun muassa aiheuttaa kissalle riskejä, Minilex.fi toteaa. Kissa voi lisäksi vapaana kulkiessaan liikkua alueella, jolla se ei ole sallittua.
Kissa ei saa kytkemättömänä mennä kuntopolulle tai muulle sen kaltaiselle juoksuradalle, yleiselle uimarannalle, lasten leikkipaikaksi varatulle alueelle, toriaikana torille, yleiseen käyttöön kunnostetulle ladulle tai urheilukentälle, jollei se ole nimenomaisesti erikseen sallittua.
– Omistajan on käytännössä mahdoton valvoa kissansa liikkumista, mikäli sallii kissan liikkua vapaana. Omistaja vastaa kuitenkin kissansa aiheuttamista vahingoista, Minilex.fi toteaa.
Näin syntyy populaatiokissoja, jotka työllistävät yhdistyksiä aivan eri tavalla kuin löytökissat.
– Kissapopulaatioita löytyy lähes joka kylästä ja pitäjästä. Ne ovat keskimäärin kymmenestä kissasta sataan kissaan, Kleimola sanoo.
Maaseudulla ulkorakennukset mahdollistavat kissojen piileskelyn; esimerkiksi Seinäjoen seudun Eläinsuojeluyhdistyksen hoivissa oleva Misse löytyi neljän pentunsa kanssa autotallin vintiltä.
– Yleensä, kun saadaan pyyntö mennä ottamaan populaatiokissoja kiinni ja esitiedoissa kerrotaan, että kissoja on kymmenen, sen saa yleensä aina kertoa vähintään kahdella, Kleimola sanoo.
Ulkona itsekseen eläneet populaatiokissat ovat usein sairaita, ja eläinlääkärikäyntejä vaaditaan useita.
– Kyllä se kukkarossa tuntuu, mutta tuon päivityksen myötä olemme saaneet aika paljonkin huokaista helpotuksesta. On ollut vähän ällistynytkin olo siitä, kuinka paljon lahjoituksia on tullut. Pystymme taas jatkossa ottamaan eläimiä lisää hoidettavaksi ja toiminta jatkuu, Kleimola sanoo.
Eläinyhdistyksiä voi auttaa myös esimerkiksi ruokalahjoituksin. Kissanhiekkaa kuluu huimia määriä, samoin erilaisia ruokia. Vanhoja lakanoita tai pyyhkeitäkin voidaan hyötykäyttää kissojen majoituksissa. Esimerkiksi Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY pyysi joulukuussa 2024 vilttilahjoituksia.
Eläinlääkärikäynnit kysyvät varoja: "Kissat eivät valitettavasti osaa kertoa, mitä niille on tapahtunut"
Hylätyillä kissoilla on monenlaisia vaivoja: flunssaoireita, klamydiaa, mykoplasmaa, herpestä, kalikivirusta, loisia ja ripulia.
– Hammasvaivojahan on paljon. Noin joka kolmas kissa kärsii jonkinlaisista hammasongelmista, ja nehän ovat kaikista arvokkaimpia hoidettavia eläinlääkärissä, Kleimola sanoo.
– Jos kissassa ei ole mitään muuta vikaa kuin että kulmahammas on mennyt poikki syystä tai toisesta, niin eihän sitä hoitamatta voi jättää. Ei se ole syy lopettaa kissaa. Vaivahan on hyvin hoidettavissa ja ennuste toipumiselle on hyvä.
Osaatko tunnistaa? Näin kissan hammaskipu oireilee. Juttu jatkuu videon alla.
1:13Sohvannurkassa makaava kissa saattaa salaa kärsiä hammassärystä – jopa vuosia.
Löytökissoilla saattaa olla myös liikenteen aiheuttamia vammoja. Yksinään ulkoileva kissa voi joutua auton töytäisemäksi tai loukkaantua muuten.
– Kissat eivät valitettavasti osaa kertoa, mitä niille on tapahtunut. Mutta kaikenlaisia vammoja on kyllä hoidettu.
Miten yksinään ulkoilevaan kissaan tulisi suhtautua?
Jos omassa pihassaan huomaa yksinään liikkuvan kissavieraan, aluksi tulisi yrittää selvittää, onko kissa karkuteillä esimerkiksi naapurista. Kissan kuvan voi julkaista paikallisessa someryhmässä.
– Jos nyt sitten kukaan naapurustossa ei kissaa tunnista omakseen, siinä kohtaa se on parempi ottaa kiinni. Loukuttaa, jos ei sitä saa houkuteltua johonkin sisätiloihin, Kleimola neuvoo.
Kun kissa päätyy löytöeläintarhalle, omistajalla on 15 vuorokautta aikaa lunastaa se itselleen. Tämän jälkeen kissa siirtyy esimerkiksi eläinsuojeluyhdistyksen sijaiskotiin.
– Joskus on käynyt niinkin, että kissa on siirtynyt jo löytölästä meille, ja siinä kohtaa on sitten omistaja vasta löytynyt. Siinähän omistajuus on siirtynyt jo yhdistykselle, eli me sitten oman harkinnan mukaan katsomme, palautetaanko kissa sille alkuperäiselle omistajalle.
Kissaa ei palauteta, jos on syytä epäillä, että sitä esimerkiksi laiminlyödään jollain tavalla, tai se ulkoilee vapaana vilkkaan autotien läheisyydessä.
Risto.Kuva Seinäjoen seudun Eläinsuojeluyhdistys ry
Useimmille kissoille löytyy uusi, rakastava koti. Populaatiokissakin voi oppia luottamaan ihmiseen ja elää tavanomaista kotikissan elämää. Totuttaminen kotielämään ja ihmisseuraan kuitenkin vaatii kuukausia.
– Populaatiokissojakin on erilaisia. Osa on saanut olla ihan sisätiloissakin ja tottunut ihmiseen enemmän, ne saattavat olla ihan valmiiksikin kesyjä. Joidenkin kanssa saattaa mennä tosi kauan ennen kuin ne oppivat luottamaan, niiden kanssa saa tehdä enemmän töitä.
Seinäjoen seudun Eläinsuojeluyhdistyksen kissoista Risto vietti elämänsä ensimmäisen vuoden ulkosalla, minkä vuoksi se pelkäsi ihmisiä. Populaatiosta loukutetut Toki ja Yura oppivat neljässä kuukaudessa tulemaan ihmistä vastaan työpäivän jälkeen.
Ristokin lämpeni lopulta – herkkutahnoilla ja rauhallisella silittelyllä.
