Kaakkois-Suomen eläinsuojeluyhdistys jakoi Facebook-sivuillaan järkyttäviä kuvia kissanpennuista, jotka on pelastettu paikallisesta puolivillistä kissapopulaatiosta.
Julkaisun jakaneen Eläinkoti Pesän vastaava ja Suomen eläinsuojeluyhdistysten liiton (SEY) vapaaehtoinen eläinsuojeluneuvoja Laura Hölkki kertoo, että kuvien kissanpennut on pelastettu viime kesäkuun aikana.
Heitteillejätetyt kissat vaativat aina eläinlääkärin tarkastuksen, mutta kyseisillä pennuilla oli poikkeuksellisen ikäviä vaivoja. Yhdellä pennuista oli niin paha silmätulehdus, että sen silmästä vuoti verta.
Vain kiireisimmät on ehditty pelastamaan
Kuvien kissanpennut ovat kaikki samasta populaatiosta, jossa vuosien ajan kissat ovat päässeet hallitsemattomasti lisääntymään keskenään. Yhdistys on tähän mennessä pystynyt pelastamaan ainoastaan kiireisimmät.
– Siellä on vielä valtavasti niitä kissoja jäljellä, olemme vasta osan ehtineet käydä hakemassa pois, Hölkki kertoo.
Tässä tapauksessa oli onnea, että kissojen omistaja oli myötämielinen kissojen luovutukselle. Jos kissojen omistaja ei itse myönnä, ettei pysty enää hallitsemaan kissojen määrää, on eläinsuojelijoiden vaikeampi puuttua asiaan.
Hölkin mukaan Suomessa puolivillit kissapopulaatiot ovat tyypillisiä. Heidän tiedossaan on useampia jo pelkästään Etelä-Karjalan ja Etelä-Kymenlaakson alueella.
– Aikanaan on hankittu tyttökissa tai pari, eikä niitä ole leikattu. Sitten vuosien aikana se homma karkaa täysin käsistä, Hölkki kuvailee.
– Ne lisääntyvät niin nopeasti, että sitä kissojen määrää on vaikea enää yksityishenkilön eli kissan omistajan hallita.
Yleensä puolivillit populaatiot syntyvät, kun kissat ovat vapaasti liikkuvia ulkokissoja, joilla on kuitenkin pääsy sisätiloihin ruoan ääreen. Ne lisääntyvät nopeasti, eikä uusiakaan pentuja leikata. Tulevat sukupolvet jäävät usein puolivilleiksi, eivätkä saa välttämättömiä eläinlääkäripalveluja.
Hölkki on törmännyt myös sisätiloissa isoihin kissapopulaatioihin, mutta ne ovat harvinaisempia.
Kissarekisteristä apua ongelmiin?
Viime vuonna SEY arvioi kodittomia kissoja olevan noin 20 000, ja määrä on kasvamassa. Eläinkoti Pesässä kissojen määrä on tuplaantunut viime vuodesta. Hölkin mukaan tällä hetkellä paras vastakeino on valistus.
– Jos kissan ottaa, se täytyy leikata.
Hänen mielestään kissojen ottamiseen pitäisi sitoutua enemmän. Maatiaiskissojen pentuja syntyy niin paljon, että kissoja jaellaan ilmaiseksi. Hölkki on törmännyt ajatukseen, ettei ilmaisen kissan leikkauksesta haluta maksaa.
Uroskissojen kastraatio maksaa noin 60–120 euroa ja naaraskissan sterilisaatio noin 70–160 euroa paikkakunnasta ja palveluntarjoajasta riippuen.
Hölkki toivoo, että uuteen hallitusohjelmaan kirjatut parannukset auttaisivat tilanteeseen. Hallitusohjelmassa lukee, että koirien ja kissojen tunnistusmerkinnöistä ja rekisteristä tullaan huolehtimaan tällä hallituskaudella.
Mikrosirutettujen ja rekisteröityjen kissojen omistaja pystyttäisiin aina selvittämään, ja pahimmissa tapauksissa olisi myös mahdollista saada hänet vastuuseen esimerkiksi eläinsuojelulain rikkomisesta.
Eläinsuojelulain mukaan eläintä ei saa jättää hoidotta tai hylätä, ja sille on tarjottava tarvittava hoito sen sairastuessa.
– Eihän se hetkessä tapahdu, mutta ehkä se vuosien saatossa saadaan kissat avun piiriin ja pois lisääntymästä tuolta luonnosta, Hölkki pohtii.
Kissanpennuilla onnellinen loppu
Kuvien kissanpennut olivat huonossa kunnossa pelastaessa. Huonokuntoisin hengitti erittäin vaivalloisesti, eikä sen uskottu selviävän.
Nyt kissanpentuja on hoidettu viikon ajan ja ne ovat toipumassa. Tällä hetkellä näyttää siltä, että kaikki selviävät.
Hätä yhdistyksessä ei kuitenkaan ole ohi: kissat kaipaavat kiivaasti sijaiskoteja, jotta niitä voidaan pelastaa lisää. Kaakkois-Suomen eläinsuojeluyhdistyksellä ei ole eläinkotia Kymenlaaksossa, jossa populaatio sijaitsee, vaan kissat sijoitetaan suoraan sijaiskoteihin. Myös Etelä-Karjalassa on kova tarve sijaiskodeille.
Hölkki arvelee, että tilanne on joka puolella Suomea samankaltainen, koska kesäisin hylättyjen kissojen ongelma pahenee. Se luo ison paineen yhdistyksille, jotka toimivat pitkälti lahjoitusten ja vapaaehtoisten varassa. Pelkästään eläinlääkärikustannukset ovat iso taloudellinen menoerä.
– Onneksi meillä on ihmisiä, jotka lahjoittavat. Muuten tätä ei pystyttäisi tekemään, Hölkki kertoo.
Voit katsoa yhdistyksen jakamat kuvat jutun alussa olevalta videolta.