Suomen kansa ensin -puolueen ex-puheenjohtaja repi Koraania Narinkkatorilla – sai useita syytteitä uskonrauhan rikkomisesta ja kiihottamisesta kansanryhmää vastaan

Osa syytteistä liittyy eduskuntavaalikampanjointiin keväällä 2019. Syyttäjän mukaan Marco de Wit mainosti itseään ja puoluettaan Helsingin Narinkkatorilla vaalimainoksella, jossa luki "Matut ulos" ja "Homotus kaappiin".

Tältä osin syytteessä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan on myös toinen puolueen eduskuntavaaliehdokas.

Sana matu tarkoittaa yleensä "maahantunkeutujaa" ja on halventava nimitys maahanmuuttajille.

De Wit myös esitteli vaalimainosta nettiin striimatulla videolla sekä levitti niitä teiden vierustoille Uudellamaalla. Lisäksi hän julkaisi sosiaalisessa mediassa kuvan mainoksesta, jossa oli saatetekstinä "Matut ulos ja homot kaappiin -vaalimainoksia nyt tien varsilla!".

Syyttäjän mukaan de Wit oli myös hyväksynyt puolueen vaalimainokseksi julisteen, jossa oli kuvapari ja teksti "Kumman Suomen haluat?".

– Kuvaparin yläkuvassa on vaaleaihoinen perhe idyllisessä puistomaisemassa. Alakuvassa on tummalle taustalle kuvattu kadulla liekehtivä tulipalo ja lyömäase kädessä kulkeva tumma hahmo. Alemmassa kuvassa etualalle on lisätty piirroskuva mustaan burkaan pukeutuneesta muslimista, syyttäjän haastehakemuksessa kerrotaan.

Vaalimainosta käytettiin vaalimainostelineissä ympäri Suomea sekä pidettiin esillä puolueen vaalitilaisuuksissa. Lisäksi de Wit kuvasi myös siitä videon nettiin.

Syyttäjä: Ei kuulu sananvapauden piiriin

Syyttäjän mukaan de Wit saattoi yleisön saataville ja piti yleisön saatavilla lausumia, jotka ovat ihmisarvoa loukkaavia ja omiaan herättämään suvaitsemattomuutta, halveksuntaa ja vihaa muslimeja, turvapaikanhakijoita ja sukupuolivähemmistöjä kohtaan.

– Yllä kuvatut muslimeja, turvapaikanhakijoita ja seksuaalivähemmistöjä solvaavat ja turvapaikanhakijoita lisäksi uhkaavat lausumat eivät ole hyväksyttävää liioittelua tai provosointia. Lausumien levittäminen yleisön keskuuteen ei kuulu sananvapauden suojan piiriin, syyttäjä sanoo.

De Wit kiistää syytteen. Kirjallisessa vastauksessaan käräjäoikeudelle hän sanoo, että sanalla ”matu” on tarkoitettu maahantunkeutujaa eikä kansanryhmää ole muodostettavissa sen perusteella, ovatko henkilön perusteet Suomeen saapumiselle oikeutetut vai valheelliset.

Homotuksella taas tarkoitetaan de Witin mukaan sukupuolivähemmistöjen korostettua esilläpitoa. Lisäksi hän viittaa Ylen vuonna 2013 julkaisemaan juttuun otsikolla "Liikaa homotusta", jossa ilmaisu hänen mukaansa lanseerattiin.

Kuvaparimainokseen liittyen de Wit vetoaa vastauksessaan muun muassa siihen, että kasvot peittävä huivi koetaan laajasti naista alistavaksi ja se on kielletty useissa Euroopan maissa.

Lue myös: Maalitusjuttu päätyi oikeuteen yleisen edun vuoksi: Syyttäjän mukaan Marco de Wit solvasi ja halvensi virkamiehiä – poliisi kertoi ahdistavasta kokemuksesta

De Wit: Kyse sananvapaudesta poliittisena toimijana

Toinen syyte kiihottamisesta kansanryhmää vastaan liittyy vaalimainoksiin, joita de Wit jakoi Suomen kansa ensin -puolueen vaalitilaisuuksissa Narinkkatorilla toukokuussa 2019.

Syyttäjän mukaan mainoksissa paneteltiin ja solvattiin muslimeita sekä yleistäen kerrottiin muslimien olevan seksuaalirikollisia. De Wit kiistää syytteen ja sanoo, että mainoksessa kritiikki kohdistuu "kantasuomalaisen näköisiin toimijoihin kuvan laidoilla". 

Kolmas syyte liittyy artikkeleihin, joita de Wit julkaisi päätoimittamassaan verkkolehdessä syksystä 2018 syksyyn 2020 ulottuvalla ajanjaksolla. 

Syyttäjän mukaan artikkeleissa uhattiin, paneteltiin ja solvattiin muslimeja, tummaihoisia, afganistanilaisia, pakolaisia ja turvapaikanhakijoita heidän ihonvärinsä, syntyperänsä, kansallisen ja etnisen alkuperänsä sekä uskontonsa perusteella.

De Wit on kiistänyt syytteen ja sanoo, että kysymys on sananvapauden käyttämisestä poliittisena toimijana.

Heitteli Koraania ja Talmudia Narinkkatorilla

Uskonrauhan rikkomisesta de Witiä syytetään, koska tämä oli syyttäjän mukaan loukkaamistarkoituksessa julkisesti herjannut ja häpäissyt sitä, mitä uskonnonvapauslaissa tarkoitetut islamilaiset ja juutalaiset uskonnolliset yhdyskunnat pitävät pyhänä.

Syyttäjän mukaan de Wit oli toukokuussa 2019 julkisissa eurovaalitilaisuuksissa Helsingin Narinkkatorilla heitellyt Koraania ja Talmudia sekä repinyt Koraania ja heittänyt sen maahan. Lisäksi tapahtumista kuvattiin videoita, jotka julkaistiin netissä.

De Wit viittaa vastauksessaan syyttäjänkin mainitsemaan seikkaan, että heiteltyjä eri uskontojen pyhiä kirjoituksia oli muitakin kuin Koraani ja Talmud. Niiden osalta syyteharkinnassa katsottiin, ettei de Witillä ollut loukkaamistarkoitusta.

De Witin mukaan heiteltyjen teosten joukossa oli myös Raamattu. Hänen mukaansa ottaen huomioon rikoslain uskonrauhan rikkomista koskevan kohdan muotoilut sekä se, ettei syytettä nostettu Raamatun osalta, on syyte hylättävä.

Toisessa jutussa syytetään lukuisista kunnianloukkauksista

Viime kuussa de Witille luettiin Pirkanmaan käräjäoikeudessa syytteet useista kunnianloukkauksista ja törkeistä kunnianloukkauksista.Asianomistajia on 20. Heidän joukossaan on poliiseja, syyttäjä ja tuomari. Oikeudenkäynnissä on kyse de Witin eri verkkosivuilla julkaisemista teksteistä ja videoista.

Syyttäjän mukaan de Wit oli julkaissut netissä esimerkiksi artikkeleita, joissa erään poliisin väitettiin suojelevan seksuaalirikollisia ja toisen poliisin puolestaan vihjattiin suhtautuvan myötämielisesti lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön.

De Wit on kiistänyt syytteet. Käräjäoikeudelle toimittamassaan kirjallisessa vastauksessa de Wit katsoo, että arvostelu kohdistui asianomistajien toimintaan julkisessa virassa. Lisäksi hän vetoaa siihen, että kyse oli omakustanteisesta julkaisutoiminnasta, jonka julkisuus on rajallista.

MTV Uutiset ja STT julkaisevat de Witin nimen jo tässä vaiheessa tämän julkisen toiminnan takia. Maahanmuuton vastaisesta toiminnastaan tunnettu de Wit on muun muassa toiminut Rajat kiinni! -liikkeessä aktiivina. Hän myös kuului Suomen kansa ensin -puolueen perustajiin, mutta hänet erotettiin puolueesta loppuvuodesta 2019.

De Wit ja muutama muu erotettu nostivat erottamisista kanteen, jonka Pirkanmaan käräjäoikeus hylkäsi. Turun hovioikeus ei myöntänyt asiassa jatkokäsittelylupaa. Hovin ratkaisuun on haettu valituslupaa korkeimmasta oikeudesta.