MTV Brysselissä: Suomen ja Naton väliset liittymiskeskustelut on saatu päätökseen – mitä tapahtuu seuraavaksi?

Suomea edusti neuvotteluvaltuuskunta, jota johti ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.). Aiemmin keväällä prosessia kuvaillut Nato-virkamies on nimittänyt keskusteluja "vihkivalojen vannomiseksi". Tapaamisen tarkoitus on lähinnä varmistaa, että hakijamaa ymmärtää, mihin on sitoutumassa.

Keskustelut olivat ripeät ja Suomen osalta ohi STT:n tietojen mukaan jo alkuiltapäivästä. Suomen ja Ruotsin liittymispöytäkirjat on tarkoitus allekirjoittaa huomenna Naton päämajassa. Myös Ruotsin liittymiskeskustelut oli ajoitettu tälle päivälle.

Keskustelujen ei ennakkoon odotettu tuovan yllätyksiä, koska sekä Suomi että Ruotsi täyttävät kaikki vaatimukset sotilasliittoon liittymiseksi. Naton puolelta on todettu, että jäsenyyteen valmistautuvat maat ovat hyvin tietoisia vaatimuksista ja teknisellä tasolla keskusteluyhteys on ollut auki jo pitkään.

Liittymiskeskusteluissa käydään läpi monta aihetta

Suomen neuvotteluvaltuuskunnassa oli jäseniä ulkoministeriöstä, puolustusministeriöstä, Puolustusvoimien Pääesikunnasta, valtiovarainministeriöstä sekä Suomen Nato-erityisedustustosta.

Heitä vastassa oli Naton sihteeristön edustus, jonka johtajaksi oli aiemmin nimetty Naton apulaispääsihteeri Bettina Cadenbach.

Liittymiskeskustelut koskivat puolustus- ja sotilaallisten kysymysten lisäksi poliittisia ja oikeudellisia kysymyksiä, resurssikysymyksiä sekä tietoturvallisuutta. Poliittisiin kysymyksiin sisältyi muun muassa terrorismin torjunta, joka on ollut viime viikkoina puheenaiheena erityisesti Nato-maa Turkin vuoksi.

Turkki jarrutti vastustuksellaan Suomen ja Ruotsin Nato-prosessia viikkokaupalla. Suomi ja Ruotsi hakivat sotilasliiton jäsenyyttä toukokuussa, mutta etenemään päästiin vasta viime viikolla Madridin huippukokouksen yhteydessä.Yksi Turkin esillä pitämistä ongelmakohdista koski juuri terrorismin torjuntaa.

Turkki uhitellut viivyttelyllä

Turkkia vaivanneista asioista sovittiin kolmen maan välisessä yhteisymmärrysasiakirjassa, mikä tasoitti tietä sille, että Nato-maat kutsuivat viime viikolla Suomen ja Ruotsin liittokunnan jäseniksi.Yhteisymmärrysasiakirjan muotoilut jättävät kuitenkin tulkinnanvaraa, ja tähän mennessä on käynyt jo ilmi, että Turkki tulkitsee kirjauksia eri tavalla kuin Suomi tai Ruotsi.

Ulkoministeri Haavisto kommentoi perjantaina Suomen toimivan sen mukaan, mitä allekirjoitettuun asiakirjaan kirjattiin Suomen, Ruotsin ja Turkin kesken. Hän sanoi, että mistään luovutettavien henkilöiden nimistä tai nimilistoista ei Turkin kanssa puhuttu.

Turkki on uhannut, ettei se ratifioi Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä parlamentissaan, elleivät maat luovuta ihmisiä, joita Turkki syyttää terroristeiksi.

Mitä tapahtuu seuraavaksi?

Suomesta ja Ruotsista tulee sotilasliiton tarkkailijajäseniä, kun 30 Nato-maata on allekirjoittanut liittymispöytäkirjan. Allekirjoitustilaisuus on huomenna Naton päämajassa Brysselissä.

Nato-maita allekirjoitustilaisuudessa edustavat niiden Nato-suurlähettiläät. Paikalla ovat myös ulkoministeri Haavisto ja hänen ruotsalaiskollegansa Ann Linde.

Ennen kuin Suomesta ja Ruotsista tulee sotilasliiton varsinaisia jäseniä, pitää jäsenyys vielä ratifioida kaikissa Nato-maissa. Ratifiointikierrokseen on arvioitu kuluvan joitakin kuukausia tai jopa vuosi.

Toisaalta esimerkiksi Kanada ja Saksa ovat ilmoittaneet käyttävänsä ratifioinnissa nopeutettua menettelyä. Kierroksen lopullista kestoa on kuitenkin vaikea arvioida, koska nähtäväksi jää, toteuttaako Turkki uhittelujaan.

Tämän viikon torstaina ulkoministeri Haavisto kertoo eduskunnan ulkoasiainvaliokunnalle Nato-huippukokouksesta ja Suomen jäsenyysprosessista. Eduskunta on edellyttänyt, että se pidetään hyvin informoituna Nato-jäsenyysprosessin etenemisestä.

Juttua päivitetty kauttaaltaan klo 14.58.