Suomen liittymisprosessi Natoon on toistaiseksi jumittunut Turkin vastustukseen. Oheisella videolla kerrotaan, miksi Turkki on ollut kielteinen Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden suhteen ja miten koko Nato-prosessi etenee tästä eteenpäin.
Suomi ja Ruotsi jättivät Nato-hakemuksensa sotilasliiton päämajaan Brysseliin viime viikon keskiviikkona 18. toukokuuta. Tätä edelsi hakemusten hyväksyminen kummankin maan parlamentissa ja nopeasti Nato-jäsenyyden kannalle kääntynyt kansalaismielipide.
Lue myös: Norjan hallitus pyytää suurkäräjiä hyväksymään Suomen ja Ruotsin jäsenyyden Natossa
Turkilta kapuloita rattaisiin
Turkki on toistaiseksi suhtautunut kielteisesti Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyteen ja estänyt jäsenhakemusten käsittelyn Naton neuvostossa.
Se haluaa Suomen ja Ruotsin luovuttavan Turkkiin henkilöitä, joilla se uskoo olevan yhteyksiä terrorismiin, toisin sanoen aseellisiin kurdijärjestöihin PKK:hon ("Kurdistanin työväenpuolue") ja YPG:hen ("Kansan suojeluyksiköt") tai Fetullah Gülenin uskonnolliseen oppositioliikkeeseen, jota Turkki syyttää vuoden 2016 vallankaappausyrityksestä.
Lisäksi Turkki haluaa maalle vuonna 2019 kansainvälisesti asetetun aseidenvientikiellon purkamista. Kielto asetettiin Turkin hyökättyä Pohjois-Syyrian kurdialueille, joilla YPG toimii.
Osa Turkin vaateista kohdistuukin eritysesti Yhdysvaltoihin. Turkin arvellaan tavoittelevan jarrutuksellaan muun muassa paluuta Yhdysvaltojen F-35-hävittäjäohjelmaan, josta Turkki erotettiin kolme vuotta sitten venäläisen ohjuspuolustusjärjestelmän S-400:n hankkimisen takia.