Turkki jämähti Suomen Nato-jäsenyyden tielle – nämä ovat syyt ja näin prosessi etenee jatkossa

Suomi ja Ruotsi jättivät Nato-hakemuksensa sotilasliiton päämajaan Brysseliin viime viikon keskiviikkona 18. toukokuuta. Tätä edelsi hakemusten hyväksyminen kummankin maan parlamentissa ja nopeasti Nato-jäsenyyden kannalle kääntynyt kansalaismielipide. 

Lue myös:  Norjan hallitus pyytää suurkäräjiä hyväksymään Suomen ja Ruotsin jäsenyyden Natossa

Turkilta kapuloita rattaisiin

Turkki on toistaiseksi suhtautunut kielteisesti Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyteen ja estänyt jäsenhakemusten käsittelyn Naton neuvostossa. 

Se haluaa Suomen ja Ruotsin luovuttavan Turkkiin henkilöitä, joilla se uskoo olevan yhteyksiä terrorismiin, toisin sanoen aseellisiin kurdijärjestöihin PKK:hon ("Kurdistanin työväenpuolue") ja YPG:hen ("Kansan suojeluyksiköt") tai Fetullah Gülenin uskonnolliseen oppositioliikkeeseen, jota Turkki syyttää vuoden 2016 vallankaappausyrityksestä.

Lisäksi Turkki haluaa maalle vuonna 2019 kansainvälisesti asetetun aseidenvientikiellon purkamista. Kielto asetettiin Turkin hyökättyä Pohjois-Syyrian kurdialueille, joilla YPG toimii.

Osa Turkin vaateista kohdistuukin eritysesti Yhdysvaltoihin. Turkin arvellaan tavoittelevan jarrutuksellaan muun muassa paluuta Yhdysvaltojen F-35-hävittäjäohjelmaan, josta Turkki erotettiin kolme vuotta sitten venäläisen ohjuspuolustusjärjestelmän S-400:n hankkimisen takia.

Turkin tuen Suomen ja Ruotsin liittymiselle toivotaan varmistuvan viimeistään kesäkuun lopussa järjestettävään Madridin Nato-huippukokoukseen mennessä.

Lue myös: Tutkija: Suomi ei ymmärrä Turkin johdon epäluottamusta länsimaihin: "Ei pidä kuvitella, että Turkki pohtisi yleistä etua"

Nato-neuvosto käsittelee hakemukset

Jos Turkin kanssa päästään asioista sopuun, etenevät Suomen ja Ruotsin hakemukset Naton neuvoston käsittelyyn. 

Neuvosto koostuu jokaisen 30 jäsenmaan Nato-suurlähettiläästä. Neuvosto hyväksyy liittymiskeskusteluiden aloittamisen. Ja kun Turkin tuki on varmistettu, on neuvoston yksimielinen kanta on suurella todennäköisyydellä selvä.

Liittymiskeskustelujen odotetaan sujuvan nopeasti

Tämä jälkeen käydään liittymiskeskustelut. Niissä käsitellään hakemuksen sotilaallisia, poliittisia sekä turvallisuuteen ja lainsäädäntöön liittyviä seikkoja.

Suomen hallitus ja presidentti vahvistavat vielä tässä vaiheessa virallisesti Suomen hakevan jäsenyyttä. Keskustelujen uskotaan olevan varsin nopeita, sillä kuten Naton pääsihteeri Jens Stoltenbergkin on useasti todennut, Suomi ja Ruotsi ovat olleet laajalti Nato-yhteensopivia jo pitkään. 

Lue myös: Erdogan puhui Niinistön, Anderssonin ja Stoltenbergin kanssa – lue, mitä hän kullekin sanoi

Kaikkien jäsenmaiden pitää ratifioida

Keskusteluiden jälkeen Nato laatii lopullisen sopimustekstin eli liittymispöytäkirja. Kun pöytäkirja on saatu valmiiksi, on kunkin 30 Nato-maan ratifioitava se. Jokainen maa tekee sen omalla aikataulullaan ja omien lakiensa mukaisesti, luultavasti kohtuullisen nopeasti.

Muun muassa Viro, Norja ja Yhdysvallat ovat jo ilmoittaneet, että Suomen ja Ruotsin jäsenyys ratifioitaisiin nopeasti. Viron ja Norjan hallitukset ovat jo muodollisesti päättäneet esittää parlamenteilleen Suomen ja Ruotsin hyväksymistä Naton jäseniksi. 

Prosessin lopuksi Suomen eduskunta ja Ruotsin valtiopäivät hyväksyvät vielä lopulliset liittymissopimukset.