Suomalaisten politiikkojenkin olisi nyt aika tavoitella kuuta taivaalta ja kurkottaa avaruuteen.
Liikenneministeriön tuoreessa selvityksessä kuvataan avaruushallinnon organisointia verrokkimaissa, muun muassa Ruotsissa ja Norjassa, joissa se on keskitetty.
Suomessa nykyinen avaruushallinto on hajautettu: tehtäviä hoitavat muun muassa työ- ja elinkeinoministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, Tekes, Maanmittauslaitos ja Ilmatieteen laitos.
– Avaruushallinnon uusi tuleminen ja sen mahdollisuudet ovat nyt edessä. Muun muassa eurooppalaisen satelliittinavigointijärjestelmän Galileon ensimmäisiä palveluja on jo käytössä. Jo vuonna 2020 sen pitäisi toimia täysmääräisenä, ja tämä avaa uusia sovellusmarkkinoita.
– Lisäksi viime aikoina Suomessa on virinnyt aktiivista piensatelliittitoimintaa, jossa nähdään uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Tämä on nyt herättänyt meidät pohtimaan, voitaisiinko hallintoakin tehostaa, perustelee liikenneneuvos Seija Miettinen.
Selvityksen vastaus on yksiselitteinen: tehokkaana pidetään keskitettyä avaruushallintoa, yhden luukun periaatteella.
Ruotsi paljon edellä
Ruotsissa avaruushallinto organisoitiin jo 1970-luvulla Rymdstyrelsenille (Avaruushallinto): Miettisen mukaan Ruotsi on vertailukohtana erilainen, koska siellä avaruusbisnes on ollut ja on yhä paljon Suomea laajempaa.