Eurooppa on jäänyt jälkeen kilpailijoistaan 5G-verkon käyttöönotossa, mikä huolestuttaa niin yrityksiä kuin asiantuntijoita. Jos eroa ei pian kurota umpeen, voi se heijastua pitkän aikaa investointeihin, kilpailukykyyn ja innovaatioihin.
Itsestään liikkuvia autoja, kauko-ohjattavia teollisuuskoneita ja ehkä jopa huippukirurgin etänä suorittamia leikkauksia. Kun aiemmat mobiiliverkot ovat tarkoittaneet lähinnä nopeampaa tiedonsiirtoa kuluttajien puhelimiin, ennakoidaan uuden sukupolven 5G-verkon tuomia muutoksia merkittäviä.
– 5G:tä hyödyntäen meillä on mahdollisuus tehdä sellaista automaatiota, mitä tänä päivänä ei vaan voida tehdä. Se ei yksinkertaisesti ole mahdollista, sanoo tietoliikennetekniikan professori Raimo Kantola Aalto-yliopistosta.
Kun data liikkuu lähes täysin ilman viivettä, tullaan tulevaisuudessa näkemään älytehtaita, älykaupunkeja, älynavettoja ja älypuutarhoja. Ja kuten aina uuden teknologian kohdalla, sen kaikkia mahdollisuuksia ei vielä ehkä edes hahmoteta.
Maailmantalouteen biljoonia lisäeuroja?
Nokia arvioi 5G-verkon tuovan maailman bruttokansantuotteeseen jopa lähes 7 biljoonaa, eli 7000 miljardia euroa vuoteen 2030 mennessä. Yhtiö on tietysti yksi verkon päärakentajista maailmassa, mutta arvio talouden mullistuksesta jaetaan laajasti.
– Kyllä 5G:llä arvioidaan olevan huomattavat vaikutukset. Sitä on verrattu jopa sähkön keksimiseen. Tapa toimia ja tehdä kyllä monella alalla. Olisi helpompaa luetella ne alat, joihin tämä ei vaikuta, Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu sanoo.
5G:n arvioidaan myös kiihdyttävän siirtymää vihreään talouteen.
Verkon rakentaminen ja käyttöönotto on kuitenkin pitkä prosessi. Varsinkin sen saaminen kaupunkien ulkopuolelle on hidasta, sillä tukiasemia pitää rakentaa paljon 4G-verkkoa tiuhemmin.
Eurooppa myöhässä kilpailijoista
Juhlapuheissa Euroopan unioni tahtoo olla globaali johtaja digitalisaatiossa, mutta todellisuudessa tämä ei näytä toteutuneen. Verkkoyhtiö Ericssonin mukaan jo 4G:n käyttöönotossa ollaan pääkilpailijoita jäljessä kolmisen vuotta.
5G-verkon kohdalla ero uhkaa revetä vielä suuremmaksi. Maailman mobiilitekniikkayhtiöiden järjestö GSMA arvioi, että vuonna 2025 Kiinassa ja Yhdysvalloissa 5G kattaa noin puolet kaikista yhteyksistä. Euroopassa oltaisiin jäämässä noin 30 prosenttiin.
Nopeimmin 5G-verkon rakentamisessa on edennyt Etelä-Korea, jolla on jo 1500 tukiasemaa kymmentä miljoonaa asukasta kohden. EU-alueella niitä on vain 10 samaa väkimäärää kohden.
– Myös Kiina kulkee eturintamassa ja tekee tänä vuonna ehkä 600 000 tukiasemaa. Meillä Euroopassa puhutaan kymmenistä tuhansista, Tuuli Koivu sanoo.
"On tämä tulevaisuudessa ulkoilmamuseo?"
Ekonomisti Koivu pitää tilannetta hyvin huolestuttavana.
– Ne tukiasemathan ei tuo kenellekään leipää pöytään. Mutta se, kuinka paljon on 5G-käyttäjiä, mahdollistaa uusien palvelumallien keksimisen, uusien palvelumallien keksimisen ja niiden testaamisen suurella kuluttajamassalla. Jos tämä kuluttajamassa on Kiinassa, niin kiinalaiset yritykset saavat aikamoisen etulyöntiaseman, Koivu selittään.
Saman huolen on nostanut esiin myös Euroopan suuryritysten ryhmä ERT, johon Suomesta kuuluvat hissiyhtiö Kone sekä Nokia. Sen mukaan myöhästyminen 5G-kehityksessä voi vaikuttaa vakavasti tulevaisuuden kilpailukykyyn ja investointeihin. Mullistavia innovaatioita on hankala tehdä ja startup-yritysten on vaikea ponnistaa digijäteiksi, jos ne operoivat vanhentuneessa ympäristössä.
Professori Kantola pitää huolta on aiheellisena.
– Kiinalaisethan sanoo usein, että Eurooppa on ulkoilmamuseo. Kysymys on siitä, pysyykö meillä teollisuutta Euroopassa vai eikö sitä pysy. Vai onko tämä ulkoilmamuseo tulevaisuudessa?, hän sanoo.
ERT pitää merkittävimpänä syynä Euroopan hitauteen EU-jäsenmaiden heikkoa yhteistyötä digiasioissa. 5G-verkkoa rakennetaan hyvin eritahtisesti. Lainsäädäntö ja sääntely vaihtelevat maittain.
– Euroopassa 5G-lisenssien tilanne on vielä sellainen, että hyvin monessa maassa taajuuksia ei ole jaettu, jolloin koko rakentamista ei ole voitu aloittaa, Kantola sanoo.
Hän vierittää vastuuta myös maanosan yrityksille. Hidasteita nimittäin aiheuttaa myös monen teollisuuden alan epäluuloisuus mobiiliteknologian käyttöön.
– Euroopasta löytyy tässä asiassa hyvin konservatiivista asennetta ja jopa suoranaisia luottamusristiriitoja mobiilioperaattoreeden ja muun teollisuuden välillä. Ne pitäisi saada ratkaistua, jotta päästään etenemään digitalisaatiossa.
Euroopan komission mukaan myös koronavirus on hidastanut monen jäsenmaan etenemistä 5G:ssä. Aiemmin tavoitteena oli, että jokaisessa jäsenmaassa olisi ensimmäinen verkko käytössä jo tämän vuoden loppuun mennessä, mutta tämä ei enää näytä tapahtuvan.
Arvio: Suomi on EU:n ykkönen
Yksiselitteisesti ei voida arvioida, miten pitkällä eri maat ovat 5G-verkon käyttöönotossa, sillä mittareita on monia. Konsulttiyhtiö InCites arvioi edistymistä kuudella mittarilla, joita ovat muun muassa infrastruktuuri, sääntely ja kysyntä. Suomen tilanne näyttää InCitesin mukaan Euroopan parhaalta.
– Se on ilman muuta meille suuri etu, Tuuli Koivu sanoo.
Mutta samaan hengenvetoon hän toteaa, ettei 5 miljoonan kuluttajan massa riitä tuotteiden ja palveluiden testaamiseen, jos yritykset tähtäävät maailmanmarkkinoille.
– Tarvitaan toimivat EU-sisämarkkinat ja laaja massa koko Eurooppaan.
Maailman ensimmäinen kaupallinen 5G-verkko avattiin vuonna 2018 Tampereella ja nyt verkko kattaa jo kymmeniä kaupunkeja. Koko maan kattamisessa ollaan kuitenkin vielä alkuvaiheessa.
EU-lainsäädäntö kaksikymmentä vuotta vanhaa
MTV Uutiset kysyi Euroopan 5G-tilanteesta EU-parlamentin suomalaisjäsenten yhteisillä pressikahveilla. Myös mepit ovat huolissaan verkon rakentamisen hitaudesta.
– Eurooppa tulee selkeästi nyt jälkijunassa, kun sekä Kiina että Yhdysvallat ovat ottaneet voimakkaita ensi askeleita 5G-teknologiassa, Eero Heinäluoma (sd.) sanoo.
– Varsinkin nyt koronan jälkeisessä maailmassa on todella tärkeää, että pärjäämme tässä kilpailussa ja pystymme korvaamaan digitalisaatiolla monia asioita, Laura Huhtasaari (ps.) komppaa.
Keskustan Elsi Katainen nostaa esiin EU-lainsäädännön uudistus tarpeen.
– EU-lainsäädäntöhän on hyvin vanhentunutta, vuodelta 2000. Nyt olisi viimeiset hetket päivittää digiasioita ja tekoälyä koskevat säännöt, Katainen sanoo.
Elvytysrahaa digitalisaatioon
Yksi ratkaisu 5G:n vauhdittamiseen Euroopassa voi löytyä EU-jäsenmaiden kesällä sopimasta elpymisrahastosta. Sen kokonaissumma on 750 miljardia euroa.
– Kyllä kovasti toivoisin, että digipalveluihin ja muun muassa 5G:hen olisi sieltä rahoitusta tarjolla, Tuuli Koivu sanoo.
– Elpymisrahaston kaksi tärkeintä käyttökohdettahan ovat vihreän kehityksen ohjelman mahdollistaminen ja toisena digitalisaatio. Siinä 5G on olennaisessa asemassa, Heinäluoma sanoo.
Toisena mahdollisuutena mepit nostavat esiin Verkkojen Eurooppa -rahoitusohjelman, jossa Henna Virkkunen (kok.) on europarlamentin pääneuvottelija. Ohjelman tavoitteena on tukea Euroopan laajuisten liikenne-, energia- ja viestintäverkkojen perustamista.
– Parlamentilla on tärkeä kanta siitä, että rahoitusta pitää lisätä tähän Verkkojen Eurooppa -ohjelmaan, jonka tarkoitus on rahoittaa muun muassa 5G-infraa. Valitettavasti jäsenmaat omassa päätöksessään kesällä päättivät leikata tätä rahoitusta, Virkkunen toteaa.
Hänen mielestään oleellista olisi nyt vauhdittaa markkinaehtoisia 5G-investointeja ja toisaalta tukea rakentamista niillä alueilla, joihin operaattori eivät markkinaehtoisesti verkkoa rakenna.
Aiheesta lisää Asian ytimessä, Jaakko Loikkanen -ohjelmassa tänään kello 22.35 MTV3-kanavalla ja mtv-palvelussa. Ohjelmassa kuullaan muun muassa meppien mielipiteitä Huawein tekniikan kieltämisestä sekä viestintäministeri Timo Harakan (sd.) kommentit asiaan.
