Suomen 100-vuotisjuhla tekee itsenäisyyspäivästä kauppasesongin

Kuutisenkymmentä virallista kumppaniyritystä ja parisataa pienyritystä on saanut juhlavuoden tunnuksen käyttöönsä. Tuotekirjo ulottuu siivousvälineistä designlasiin ja kaurahiutaleisiin.

Tuotteiden lopulliset myyntimäärät selviävät ensi vuoden puolella. Kansalaisten kiinnostusta Suomi 100 -tuotteisiin on kuitenkin mitattu.

Keväällä kolmannes yli 15-vuotiaista kertoi Tilastokeskuksen tutkimuksessa olevansa kiinnostunut ostamaan jonkin Suomi 100 -tuotteen. Syyskuussa samaa kysyttiin Suomi 100 -tapahtumiin osallistuneilta. Heistä viidesosa kertoi tehneensä tavarahankinnan.

Timosen arvion hyvästä myynnistä vahvistaa Fazerin kumppanuusohjelmasta vastaava viestintäjohtaja Liisa Eerola. Ruokakaupasta löytyviin yhtiön juhlavuosituotteisiin kuuluu esimerkiksi ruisleipää, ksylitolipurkkaa ja suklaata.

Etenkin suklaan ja purkan myyntiin Suomi 100 -merkillä on ollut merkittävä vaikutus.

–  Toimitusmääristä tiedetään, että ainakin kauppaa tuotteet ovat kiinnostaneet.

Eerolan mukaan itsenäisyyden satavuotisjuhla luo kauppoihin uuden sesongin.

–  Normaalitilanteessa itsenäisyyspäivä jää myynnissä joulun jalkoihin. Nyt kaupoissa näkyy aika paljon juhlavuoden tuotteita esille laitettuina.

Kriteerit eivät avaudu kuluttajalle

Tavalliselle kuluttajalle Suomi 100 -tavaramerkki näyttäytyy selkeän brändin sijaan kotimaisuudesta kertovan Avainlipun kaltaisena tunnuksena, arvioi Hankenin markkinoinnin professori Jaakko Aspara.

–  Tosin itselleni ei, eikä varmaan kuluttajillekaan, ole täysin selvää, millä kriteereillä Suomi 100 -merkki on saatu. Tässä se poikkeaa esimerkiksi Avainlipusta, Aspara pohtii.

Suomi 100 -tunnuksen saaneen yrityksen ei tarvitse olla suomalainen. Myöskään tuotteiden tai palveluiden kotimaisuusasteesta ei Suomi 100 -tiedotteissa lausuta mitään. Olennaista on ollut, että yrityksellä on aktiivista toimintaa Suomessa ja se osallistuu juhlavuoteen tuotteen lisäksi jollakin yleishyödyllisellä tavalla.

Monet merkin saaneet tuotteet ovat kuluttajille tuttuja. Esimerkiksi Fazer haki tunnuksen jo ennestään suositulle suklaalle: Fazerin Sininen valikoitui Suomen arvostetuimmaksi brändiksi Taloustutkimuksen ja Markkinointi & Mainonta -lehden tutkimuksessa tänä vuonna.

–  Meille oli itsestäänselvää, että emme lähde tekemään uutta tuotetta, vaan hyödynnämme valittujen tuotteiden markkinointiviestinnässä niiden vahvaa suomalaista pohjaa, Eerola sanoo.

Piraatti-t-paidoille huomautus

Suomalaisuuden mielikuviin tunnus Asparankin mukaan kiistatta liittyy. Suuri osa kuluttajista kertoo tutkimuksissa arvostavansa tuotteiden ja palveluiden kotimaisuutta, hän tietää.

–  Tältä pohjalta merkin vaikutus kuluttajien käyttäytymiseen on varmaankin positiivinen.

Erityisesti kuluttajat kertovat arvostavansa elintarvikkeiden kotimaisuutta. Käytännössä ostopäätöksiä ohjaavat myös hinta ja tavaroiden kohdalla vaikkapa kansainvälisten merkkien houkuttelevuus sekä nettikaupan helppous.

Suomi 100 -tavaramerkin omistaa valtioneuvoston kanslia. Juhlavuoden aikana merkin luvatonta käyttöä on tullut ilmi muutaman kerran, pääsihteeri Timonen kertoo. Hän kuvailee tapauksia ”t-paitapainatusten” tapaisiksi.

–  Silloin olemme lähestyneet ystävällisellä huomautuksella.