Syntyvyys on Suomessa ennätysmatalalla. Huomenta Suomessa pohdittiin, mitä seurauksia koituu, jos lapsiluku pysyy näin alhaisena.
– Tämän päivän kolmi-nelikymppisten elämä muuttuu haastavaksi siinä vaiheessa, kun he noin seitsemänkymppisinä siirtyvät eläkkeelle. Silloin on hyvin pienet ikäluokat maksajan roolissa sekä eläkejärjestelmässä että itse asiassa myös kaikessa siinä yhteiskunnallisessa hoivassa, jota vanhustenhoitoon tarvitaan, Työeläkevakuuttajien toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes ennusti lähetyksessä.
Yhtenä vaihtoehtona olisi korjata tilannetta aikanaan korottamalla tuolloin työiässä olevien ihmisten – siis näinä päivinä syntyvien vauvojen – eläkemaksuja.
– Mutta ehkä me ei haluta heitäkään kiusata. Olisi varmaan meille kaikille parempi, että olisi aika tasainen syntyvyys.
– Onhan se ihan elämänkin kannalta surullista, että niillä lapsilla, jotka viime vuosina ovat syntyneet, on tosi paljon vähemmän ikätovereita kuin sinulla (viittaa juontajaan) tai varsinkaan minun ikäsilläni on ollut, Siimes sanoi.
Ratkaisua voi hakea myös maahanmuutosta, mutta Siimes muistutti, että ennen pitkää maahanmuuttajatkin ”sopeutuvat” uuden asuinmaansa syntyvyyteen ja alkavat tehdä vähemmän lapsia.
Väestöliitto tutkii säännöllisesti perhebarometrissaan syitä sille, miksi lapsia ei hankita.
– Suurin syy Suomessa on sopivan kumppanin puute, tutkimusprofessori Anna Rotkirch sanoi.
Pariutuneet ihmisetkin voivat olla tahattomasti lapsettomia, mutta niiden kesken, jotka eivät omasta tahdostaan hanki lapsia, erottuu kaksi ryhmää: lapsia enemmän urasta ja muista elämän tarjoamista mahdollisuuksista kiinnostuneet sekä taloudellisesta tilanteesta tai toimeentulostaan epävarmat.
Miten alhaista syntyvyyttä voi yrittää kääntää nousuun? Katso video ylhäältä.