Suomessa kehitetylle sydänsolumallille povataan menestystä maailmalla.
Tampereen yliopistoon kuuluvan Ficam-tutkimuskeskuksen keksintö sai Euroopassa patentin viime kesänä, ja patenttihakemukset Yhdysvaltoihin ja Kiinaan ovat vireillä.
Ficam on eläinkokeille vaihtoehtoisia menetelmiä kehittävä asiantuntijakeskus. Sen sydänmalli kasvatetaan ihmissoluista ja on ainutlaatuinen maailmassa.
Mallilla voidaan tutkia lääkkeiden ja kemikaalien vaikutusta ihmissydämeen ilman eläinkokeita ja tehdä myös perustutkimusta.
Lääketieteen ja biotieteiden tiedekuntaan kuuluva keskus tuottaa sydänmalleja ja muita soluviljelyyn perustuvia testejä muun muassa lääke- ja kemikaaliyrityksiä sekä yliopistotutkijoita varten.
Soluviljelyllä tuotettu sykkivä minisydän on myös saanut viimeistelyä ja kaupallistamista varten puolen miljoonan euron tuotekehitysrahoituksen Tekesin ja Finpron yhdistymisessä syntyneeltä Business Finlandilta.
– Tiedämme, että sydänmallille on iso kysyntä. Lääkekehitys tarvitsee sitä, mutta niin myös esimerkiksi kemian teollisuus, kertoo Ficamin johtaja Tuula Heinonen.
– Kemikaaleista vaadittava turvallisuustieto saadaan nykyisin pääasiassa eläinkokeilla.
Alkaa sykkiä jo parissa päivässä
Sydänmalliin kasvatetaan ensin verisuonistoa muistuttava rakenne napanuorien soluista ja rasvasta eristetyistä kantasoluista. Mukaan lisätään sydänsoluja. Sydän muodostuu suonistorakenteen ympärille ja alkaa sykkiä viljelyalustalla muutamassa päivässä.
– Sydän kasvaa elimistöä muistuttavissa olosuhteissa. Inkubaattorissa on happea, hiilidioksidia, sopiva pH ja ihmiskehon lämpötila. Sydäntä ruokitaan solujen tarvitsemilla ravintoaineilla, kuten suoloilla, aminohapoilla ja sokerilla.
Keskuksen laboratoriossa sykkii enimmillään kymmenkunta pikkusydäntä. Esimerkiksi kemikaalien myrkyllisyyden testauksissa niitä voidaan tarvita jopa satoja.
Sydänmalli on jo hyvin pitkällä, sillä tutkijat ovat kehittäneet sitä yli kuusi vuotta. Tänä aikana myös sen elinaikaa on saatu pidennettyä.
– Mallin pitää elää vähintään kaksi viikkoa, mieluummin yli kuukauden. Silloin esimerkiksi kemikaalia voi lisätä siihen useita kertoja ja katsoa pitkäaikaisvaikutuksia muun muassa sähkökäyrään, sykkimisnopeuteen ja kalsiumvirtaan.
30.3. klo 7.40: Otsikon muotoilua muutettu.
0:22
