Metsäyhtiö UPM on kehittänyt nanosellupohjaisen haavasidoksen yhdessä Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnan ja Helsingin yliopistollisen keskussairaalan palovammakeskuksen kanssa.
Sidosta käytetään ihonsiirrehaavojen hoidossa. Etuna on muun muassa se, ettei sidosta tarvitse vaihtaa haavan parantumisen aikana.
FibDex-tuote on saanut CE-merkinnän, eli sitä voidaan myydä kaikkialla Euroopassa.
– Nyt me etsimme jakelijaa, koska myynti tulee tapahtumaan jakelijoiden kautta, kertoo johtaja Pekka Hurskainen UPM:ltä.
FibDexin valmistus tapahtuu UPM:n tutkimuskeskuksessa Lappeenrannassa. Raaka-aine on koivusellua, joka tulee UPM:n tehtaalta Pietarsaaresta.
– Kun olemme panostaneet tähän tuotteeseen, niin odotamme luonnollisesti, että siitä tulee merkittävää liiketoimintaa, Hurskainen sanoo.
Yli 10 vuoden kehitystyö
Haavasidoksen kehittäminen on ollut pitkäjänteistä puuhaa. Hurskaisen mukaan kehitystyö alkoi pian sen jälkeen, kun yhtiö perusti nanoselluloosakeskuksen vuonna 2008.
Ihonsiirrettä käytetään palovammojen hoidossa, jolloin palovammakohtiin siirretään tervettä ihoa toisaalta kehosta. Ihonsiirrehaavat syntyvät, kun tervettä ihoa höylätään irti esimerkiksi potilaan selästä.
Tulevaisuudessa FibDexiä voidaan käyttää myös esimerkiksi toisen asteen palovammojen ja leikkaushaavojen parantamiseen, mutta käyttökohteiden laajentaminen tapahtuu kliinisten tutkimusten kautta. Jokainen uusi käyttökohde vaatii omat CE-merkintänsä.
Hyvin pieniksi osiksi pilkottua sellua
UPM:ltä on tullut jo toinen nanosellupohjainen tuoteperhe. GrowDex-hydrogeelien ensimmäinen solukasvatukseen soveltuva tuote tuli markkinoille viisi vuotta sitten ja tuorein 3D-painatukseen kehitetty tuote tammikuun lopulla.
Nanosellun perusominaisuudet mahdollistavat käytön lukuisissa eri kohteissa, joissa vaaditaan keveyttä ja lujuutta. Hurskaisen mukaan UPM on valinnut biolääketieteen sovellukset, koska yhtiö näkee siellä hyvin mielenkiintoisia kasvumarkkinoita.
Nanosellu on hyvin pieniksi osiksi pilkottua tavallista sellua. Silloin siitä tulee geelimäinen tuote. Hydrogeelissä pystyy siirtämään soluja paikasta toiseen.
Toimii ikään kuin keinorupena
Helsingin yliopiston biofarmasian professori Marjo Yliperttula kertoo saaneensa idean vuonna 2008, kun hän halusi kasvattaa nanosellussa hydrogeeliä. UPM lähti juoneen mukaan.
– He antoivat minulle kokeiltavaksi hydrogeeliä. Missä tahansa me kokeilimme sitä solukasvatuksessa, yllättävän hyvin se onnistui, Yliperttula kertoo.
Hänen mukaansa FibDex on tuotteena nanoselluloosasta valmistettu kalvo, jonka pinta on lähes kuiva. Se toimii ikään kuin keinorupena.
FibDex laitetaan vain kerran haavakohtaan. Kun iho on kasvanut takaisin, kalvo irtoaa itsestään. Tämä on etu, sillä jos tuote vaatii haavasidoksen vaihtamista, hoidettavasta haavasta voi irrota kudosta.
Markkinajohtaja on saksalainen Suprathel, mutta se on puhtaasti fossiilinen synteettinen tuote.
Edut ja haitat selviävät myöhemmin
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin palovammakeskuksen ylilääkäri Jyrki Vuola kertoo, että GrowDexiä käytetään lähinnä tutkimustarkoituksiin. Sitä käytetään laboratorioissa, mutta ei potilastyössä. Sen sijaan FibDexiä on voitu testata potilailla kliinisesti.
– Tämä on osoittautunut hyväksi tuotteeksi. On kuitenkin sanottava, että lopulliset edut ja haitat selviävät vasta, kun tuotetta on käytetty kliinisesti pitempään, Vuola arvioi.
Hänen mukaansa erilaisia haavanhoitotuotteita on markkinoilla paljon. Myös nanosellupohjaisia tuotteita on, mutta ne ovat eri tavalla valmistettuja kuin FibDex.
– Mikään niistä, kuten mikään muukaan haavasidos, ei ole täydellinen, Vuola sanoo.