Suomalaistutkijat selvittivät ensi kertaa luotettavasti pohjoisen pallonpuoliskon tarkan lumimäärän – auttaa ilmastonmuutosmallien kehittämisessä

7:06
Suomalaistutkijat tekivät historiaa: Lumen määrä voidaan ensi kerran laskea luotettavasti!

Ilmatieteen laitoksen tutkijat ovat ensimmäistä kertaa maailmassa määrittäneet pohjoisen pallonpuoliskon lumimassan määrän ja lumipeitteessä tapahtuneet muutokset 40 vuoden aikana. Aiemmat arviot ovat olleet epäluotettavia. Uusi tieto auttaa esimerkiksi makean veden varantojen ja ilmastonmuutosmallien luotettavuuden arvioinnissa.

Pohjois-Suomessa on riittänyt lunta tänä talvena toisin kuin Etelä-Suomessa. Ilmatieteen laitoksen tutkijoiden mukaan tällaiset talvet yleistyvät jatkossa. Kokonaisuutena ottaen lumen määrässä ei ole tapahtunut pohjoisella pallonpuoliskolla suuria muutoksia 40 vuodessa, mutta alueelliset muutokset ovat merkittäviä. 

– Esimerkiksi koko Itämeren alueella, Etelä-Suomessa, Baltiassa, Puolassa, Valko-Venäjällä lumen määrä on pienentynyt reippaasti, mutta sitten taas Itä-Siperiassa se on kasvanut, koska talvisadanta on lisääntynyt. Myös Pohjois-Suomessa ollaan siellä nollan alapuolella ja kun sadanta on lisääntynyt, lumimäärät ovat kasvaneet siellä, selittää Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Jouni Pulliainen

Entistä tarkempi tutkimusmenetelmä

Aiemmin lumen määrän arvioissa saattoi olla yli 30 prosentin virhe, mutta uudessa Ilmatieteen laitoksen tutkijoiden kehittämässä menetelmässä virhemahdollisuus on vain 7 prosentin luokkaa. Tarkkuus perustuu siihen, että yhdistetään kaikki saatavissa oleva lumitieto satelliittikuvista, sääasemilta ja paikallisista lumimittauksista.

– Homman idea on se, että on pystytty nämä kaikki datalähteet laittamaan yhteen käyttäen matemaattisia menetelmiä, joilla pystytään luotettavasti arvioimaan tämä lumen massa ja kuinka se on kehittynyt viimeisten 40 vuoden aikana, kun satelliittihavaintoja on ollut saatavissa. Tätä ei aiemmin ole pystytty tekemään, kertoo Pulliainen. 

Apua myös tulvariskien arviointiin

Tarkemman lumitiedon avulla voidaan parantaa esimerkiksi ilmastonmuutosmallien ja sääennusteiden tarkkuutta. Tulvariskejä ja makean veden varantoja voidaan myös arvioida aiempaa paremmin.

– Voimme arvioida, paljonko vettä on saatavilla ja miten saatavuus on kehittynyt. Lumi vaikuttaa suoraan siihen, paljonko pohjavesivaroja on. Pohjoisella pallonpuoliskolla suurin osa maailman ihmisistä elää alueilla, jossa vesi tulee sulavasta lumesta eli se on monelle miljardille ihmiselle merkittävä asia sitä kautta, perustelee Pulliainen. 

Suomalaistutkijoiden Nature-tiedelehdessä julkaistun tutkimuksen ansiosta nyt tiedetään ensimmäistä kertaa oikeasti, paljonko maapallolla on lunta.

Lue myös

    Uusimmat

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja