Pitkien sairauspoissaolojen määrä on vähentynyt merkittävästi 10 vuoden aikana, selviää Kelan tilastoista. Sekä Kelan maksaman sairauspäivärahan saajien että sairauspäivärahakausien määrä on vähentynyt.
Alkaneet päivärahakaudet ovat pudonneet neljänneksellä 10 vuoden aikana, kertoo Kelan tutkimustiimin päällikkö Jenni Blomgren.
Maksettujen päivärahojen määrä on vähentynyt kolmella miljoonalla. Sairauspäivärahoihin liittyviä trendejä ja tutkimuksia esiteltiin Kelan järjestämässä seminaarissa tiistaina Helsingissä.
Erityisesti ovat vähentyneet tuki- ja liikuntaelinsairauksien perusteella maksetut sairauspäivärahat. Blomgrenin mukaan sairauspoissaolojen määrän vähentymistä selittävät muun muassa työhyvinvoinnin parantaminen sekä työn fyysisten vaatimusten keventyminen.
Yksi syy voi löytyä myös taloussuhdanteista. Vielä 1990-luvun puolivälistä lähtien sairauspoissaolojen määrä kasvoi nousukauden myötä.
– Kun on ollut hyvä taloussuhdanne, työmarkkinat ovat imeneet myös sellaista terveydeltään heikompikuntoista porukkaa, joka on välillä myös sairaana poissa töistä. Kun työttömyys taas kasvaa, ensiksi jäävät tutkimusten mukaan työttömiksi ne sairaimmat, jolloin he eivät ole käyttämässä sairauspäivärahoja, Blomgren sanoo.
Naiset kärsivät miehiä enemmän mielenterveysongelmista
Kelan maksamaa sairauspäivärahaa sai viime vuonna noin 280 000 ihmistä. Vajaa kolmannes päivistä maksettiin mielenterveyden häiriöiden perusteella.
Mielenterveysdiagnoosit alkoivat yleistyä Kelan tilastoissa 1990-luvulla. Myös niiden perusteella maksetuissa sairauspäivärahakausien määrässä on näkynyt vähenemistä 10 vuoden aikana, mutta kehitys ei ole ollut yhtä merkittävää kuin esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinsairauksissa.
Mielenterveysongelmat vaivaavat erityisesti nuoria naisia, kertoo Kelan tutkimusprofessori Annamari Tuulio-Henriksson.
Hän esitteli seminaarissa tuloksia Kelan selvityksestä, jossa on tarkasteltu mielenterveyden häiriöiden perusteella alkaneiden sairauspäivärahakausien kehitystä vuosina 2005–2016.
Keskeisin tulos oli, että selvimmin kasvoivat 16–34-vuotiaiden naisten alkaneet sairauspäivärahakaudet, jotka perustuivat masentuneisuus- ja ahdistushäiriöihin. Miesten tilanne pysyi vakaampana.
Naisilla on selvityksen mukaan kaikkiaan noin kaksi kertaa enemmän mielenterveysperusteisia sairauspäivärahoja kuin miehillä.
Tilastotiedon perusteella ei voida päätellä, että miehet voisivat mielenterveydeltään naisia paremmin, Tuulio-Henriksson sanoo. Syitä eroihin voi hänen mukaansa olla useita.
– Masennus- ja ahdistuneisuushäiriöt, varsinkin masennus, ovat naisilla tavallisempia kuin miehillä. Sitä kautta ne voivat näyttäytyä myös sairauspäivärahoissa.
Mielenterveyden häiriöistä ja avun saamisesta keskusteltiin Huomenta Suomessa viime vuonna.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.