Suomalaiset maatiaisrodut ovat saapuneet meille kahdelta suunnalta eli Manner-Euroopasta ja Keski-Volgan aroilta Länsi-Venäjällä.
Video: Tiineenä ollut lehmä pelastettiin varmalta kuolemalta – pakoili metsässä teurasautoa
Asia selviää filosofian tohtori Marianna Niemen tuoreesta väitöskirjasta, jossa hän on tarkastellut suomalaisten kotieläinten alkuperää ja karjankasvatuksen historiaa muinais- ja nyky-dna-aineistosta.
Lehmien pioneerit ovat tulleet meille noin 4 500–3 000 vuotta sitten ja lampaiden etujoukot noin 4 000 vuotta sitten.
Nauta ja lammas on kesytetty Lähi-idän seudulla, jonka kesytyskeskuksesta ne ovat alkaneet levitä eri suuntiin.
– Ilmeisesti alussa kesytetyistä eläimistä on lähtenyt eri otokset toisaalta Eurooppaan ja toisaalta Länsi-Venäjälle päin, ja aikanaan uudet otokset ovat lähteneet toisaalta Euroopasta ja toisaalta Länsi-Venäjältä. Nämä kaksi eri reittiä ovat sitten sekoittuneet täällä Pohjolassa, Niemi kertoo.
Kotieläinten ilmaantuminen ei tarkoittanut sitä, että maatalous olisi kertaheitolla syrjäyttänyt aiempia elinkeinoja. Kotieläinten pito on aluksi ollut pienimuotoista ja eläimiä on ollut vähän.
– Kotieläinten pito on ollut sivuelinkeino, sillä pääelinkeinoina ovat edelleen olleet kalastus, keräily ja metsästys. Niiden rinnalla ihmiset ovat pitäneet muutamia kotieläimiä.
Karjankasvatus ja viljanviljely kulkivat käsi kädessä
Kotieläinten pito sivuelinkeinona kesti pitkään, mutta eläinten määrä alkoi lisääntyä voimakkaasti keski- ja myöhäisrautakaudella eli noin 400–800 jälkeen ajanlaskun alun, mikä selviää arkeologisista luujäänteistä eristetyissä muinais-dna-analyyseissä.